Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

psykologia 1 > Berger > Flashcards

Berger Flashcards

1
Q

nature vs nurture -ajatusmaailma

A

nature -näkökulma viittaa siihen, että geenit määrittelevät ihmisen kehitystä.

nurture -näkökulma viittaa siihen, että ympäristö vaikuttaa ihmisen kehitykseen.

Kyse ei todellisuudessa ole siitä, kumpi näistä vaikuttaa. Geenit ja ympäristö yhdessä ja vuorovaikutuksessa keskenään vaikuttavat ihmisen kehitykseen. Geenit voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla ympäristö vaikuttaa tiettyyn yksilöön tai ympäristön tekijät taas siihen, millä tavalla geenit esiintyy tai esiintyvätkö ne lainkaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Life-span perspective (elämänkulku)

A

Näkökulma huomioi kaikki elämän vaiheet, eli kyseessä ei ole elämänkaari, jossa kehitys hiipuisi vanhetessa. Tämä näkökulma on johtanut ajatukseen siitä, että kehitys on 1. monisuuntaista 2. monikontekstista 3. monikulttuurista 4. monitieteellistä ja 5. muovaantumiskykyistä (plastic)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kehitys on monisuuntaista

A

Kehitykseen liittyy esimerkiksi erilaisia vaiheita, jolloin tietty kehitys on todennäköisintä ja helpointa (herkkä ajanjakso) tai jolloin kehityksen on tapahduttava tai muuten se ei voi tapahtua lainkaan (kriittinen ajanjakso). Kehitykset toisissa osa-alueissa voi johtaa vajeisiin joissakin toisissa osa-alueissa, eli kehitys ei ole aina yksisuuntaista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

kehitys on monikontekstista

A

Ympäristö vaikuttaa kehitykseen koko elämän ajan. Kehitykseen vaikuttaa myös konteksti, eli esimerkiksi millaisessa ajassa ja kulttuurissa ihminen elää. Kontekstin tasoja voidaan hahmottaa muun muassa Bronfrenbennerin bioekologisen mallin avulla, jossa yksilön kehitykseen vaikuttavat kontekstit ovat jaettu viiteen eri tasoon: mikrosysteemi, mesosysteemi, eksosysteemi, makrosysteemi, kronosysteemi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

kehitys on monitieteellistä

A

Jotta ihmisen kehitystä voi ymmärtää, on tarkasteltava useita eri tieteenaloja. Esimerkiksi biologinen, lääketiede, psyklogia, sosiaalitieteet…

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

kehitys on muovaantumiskykyistä (plastic)

A

ihmisen piirteet ovat muokattavissa, mutta ihmisellä kuitenkin aina säilyy hänen kokemukset, geenit yms, eli tietynlainen pohja ihmisellä aina on, mitä ei saa pois.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

differential sensibility

A

idea siitä, että osa ihmisistä on ns. haavoittuvaisempia tietyille kokemuksille kuin toiset, eli sama kokemus voi vaikuttaa kahteen eri henkilöön täysin eri tavalla. Tätä pidetään usein geneettisistä eroavaisuuksista johtuvana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mitkä ovat kolme suurta teoriaa

A

1) psykoanalyyttinen teoria (Freud) 2) behaviorismi (Watson) 3) kognitiivinen teoria (Piaget)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

psykoanalyyttinen teoria (Freud)

A
  • teorian ytimessä sisäiset vietit,syvät motiivit ja tiedostamattomat tarpeet.
  • näiden piilevien tarpeiden ja viettien uskotaan ohjaavan yksilön käyttäytymistä myös aikuisuudessa
  • psykoanalyyttinen teoria lähtöisin Freudilta, jonka näkemyksen mukaan ihmisen ensimmäisen kuuden vuoden kehitys tapahtuu kolmessa eri vaiheessa (oral, anal, phallic) , jota kutakin kuvaa eri seksuaalinen intressi joka eri vaiheessa kumpuaa aina eri kehonosasta.
  • Freudin teorian mukaan seksuaalinen nautinto on linkittynyt eri kehityksen vaiheisiin, tarpeisiin ja haasteisiin. Näihin vaiheisiin sisältyy erilaisia konflikteja ja haasteita, ja se miten ihminen ratkaisee nämä vaikuttaa persoonallisuuteen koko elämän mittaisesti.
  • Freudin teorian mukaan uusia kehityksen vaiheita ei enää murrosiän jälkeen tule.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

psykoanalyyttinen teoria (Erikson)

A
  • Erikson on toinen psykoanalyyttisen teorian tutkija, mutta hänen näkökulmansa (perhe, kulttuuri) oli erilainen kuin Freudilla (seksuaalinen)
  • Myös Eriksonin mukaan aikuisiän ongelmat kumpuavat ratkaisemattomista lapsuusajan kriiseistä. Erikson kuvaa kahdeksaa kehityksen vaihetta, jota kutakin kuvaa jokin tietty haaste tai kehityksellinen kriisi.
  • Toisin kuin Freud, Erikson tunnistaa myös aikuisiän kehitysvaiheita.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Behaviorismi

A
  • nousi vastakohdaksi psykoanalyyttiselle teorialle ja tiedostamattomille vieteille
  • Watsonin näkökulma perustui sellaisten asioiden tutkimiselle, jota voidaan mitata ja nähdä.
  • Behaviorismi korostaa siis käyttäytymistä, eikä irrationaalisia ajatuksia tai piileviä haluja.
  • Teoria eroaa psykoanalyyttisesta myös siten, että behavioristit eivät usko kehityksen tapahtuvan vaiheissa, vaan pikkuhiljaa ja pieni askel kerrallaan.
  • teoriaan liittyy vahvasti ehdollistaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

klassinen ehdollistaminen

A
  • behaviorismi
  • oppimisprosessi, jossa merkityksellinen ärsyke yhdistetään neutraaliin ärsykkeeseen. Neutraalilla ärsykkeellä ei siis ole ennen ehdollistamista mitään tiettyä tarkoitusta tai merkitystä. Klassisen ehdollistamisen avulla ihminen oppii yhdistämään neutraalin ärsykkeen merkitykselliseen ärsykkeeseen, ja lopulta reagoimaan neutraaliin ärsykkeeseen samalla tavalla kuin merkitykselliseen ärsykkeeseen.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

operantti ehdollistaminen

A

-behaviorismi
- oppimisprosessi, jossa jotakin toimintaa seuraa miellyttävä tai epämiellyttävä seuraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

sosiaalisen oppimisen teoria

A
  • sosiaalisen oppimisen teoria on behaviorismiteorian laajennus
  • ottaa huomioon sen, että ihmiset eivät ole ainostaan reaktiivisia, vaan sosiaalisia ja toiminnallisia. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan ihmiset siis oppivat myös ilman oman toimintansa vahvistamista erityisesti mallioppimisen kautta, eli kopioimalla sitä, mitä muut tekevät.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kognitiivinen teoria

A
  • Piaget
  • Tämän teorian mukaan ajatukset ja odotukset vaikuttavat perusteellisesti asenteisiin, uskomuksiin, toimintaan..
  • tämä teoria siis keskittyy siihen, miten ihmisten tavat ajatella muuttuvat
  • piagetin mukaan kognitiivinen kehitys tapahtuu neljässä ikään liittyvässä eri vaiheessa: 1. sensorimotor 2. preoperational 3. concrete operational 4. formal operational
  • Piagetin mukaan älyllistä kehitystä tapahtuu, kun ihmiset jokaisessa iässä tavoittelevat kognitiivista tasapainoa. Uudet asiat, kokemukset ja ideat voivat aiheuttaa ns. kognitiivisen epätasapainotilan ja aiheuttaa ihmisessä tästä syystä hämmennystä. Tämän epätasapainotilan ratkaiseminen voi johtaa kognitiiviseen kasvuun, kun ihmiset muokkaavat ajatteluaan. Tätä ajattelun muokkaamista on Piagetin mukaan kahta eri tyypiä: omaksuminen (assimilation) ja mukautuminen (accommodation)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

kognitiivinen teoria, omaksuminen (assimilation)

A

uudet kokemukset tulkitaan niin, että ne sopivat vanhoihin jo omaksuttuihin ideoihin.

15
Q

kognitiivinen teoria, mukautuminen (accomodation)

A

vanhat ideat järjestellään uudelleen niin, että ne sisältävät uudet kokemukset. Tämä ajattelun muokkaamisen tapa on hankalampaa kuin omaksuminen (assimilation), mutta tuottaa älyllistä kehitystä.

16
Q

information processing theory

A
  • liittyy kognitiiviseen teoriaan, on ns. uudempi versio siitä.
  • Tämä teoria vertaa ihmisen ajatteluprosesseja tietokoneen toimintaan, eli on jokin syöte, joka käsitellään (aiheuttaa aivoissa reaktioita ja erilaisia yhteyksiä ja muistoja) ja lopputuloksena on jokin suorite.
17
Q

uudemmat teoriat

A
  1. sosiokulttuurinen teoria 2. universaalit teoriat eli evoluutiopsykologia ja humanismi
18
Q

sosiokulttuurinen teoria

A
  • Lev Vygotsky
  • uudempi teoria, jonka mukaan kehitys on seurausta jokaisen ihmisen dynaamisesta vuorovaikutuksesta häntä ympäröivien sosiaalisten ja kulttuuristen voimien kanssa.
  • ottaa siis paremmin huomioon elämänkulku -näkökulman eli monitieteellisyyden, monikontekstisuuden, monikulttuurisuuden …
  • tässä teoriassa kulttuuri nähdään erottamattomana osana yksilöiden jokapäiväiseen kehitykseen sosiaalisen kontekstin kautta.
  • Jokainen ihminen kehittyy hänen yhteisönsä lahjakkaampien henkilöiden opastuksessa (mentori-oppija asetelma. apprenticeship in thinking)
  • ohjattu osallistuminen (guided participation) on se prosessi, jolla ihmiset oppivat toisilta
  • proximal development: tämän teorian mukaan kaikki oppiminen on sosiaalista. Mentori löytää oppijan proximal development alueen, eli ne tiedot ja taidot, jotka oppija on lähellä omaksua, mutta ei vielä täysin ilman apua. Mentorin opastuksella oppija omaksuu nämä taidot.
19
Q

humanismi

A
  • universaali teoria
  • kaikki ihmiset jakavat samat impulssit ja motivaatiot
  • humanismi keskittyy siis siihen, mikä kaikissa ihmisissä on samaa
  • humanismin mukaan kaikkia ihmisiä yhdistää samat perustarpeet kulttuurista, sukupuolesta ja taustasta riippumatta
  • Humanismiin liittyy vahvasti Maslowin tarvehierarkia: 1. fysiologiset tarpeet 2. turvallisuuden tarve 3. rakkauden ja läheisyyden tarve 4. arvostuksen tarve ja 5. itsensä toteuttamisen tarve
  • humanismi ei edellytä tiettyjä kehityksen vaiheita, mutta ideaalisti tarvepyramidissa liikutaan ylöspäin kasvettaessa.
20
Q

evoluutioteoria

A
  • tämän teorian mukaan monet ihmisten impulsseista, tarpeista ja käyttäytymisestä ovat kehittyneet auttaakseen ihmisiä selviytymään
  • evoluutioteorian mukaan kaikilla lajeilla on kaksi perusviettiä: selviytyminen ja lisääntyminen
  • yksi evoluutioteorian perusideoista on valikoituva adaptoituminen, eli ihmiset reagoivat vieläkin samoilla tavoilla, mitkä auttoivat heitä kauan sitten selviytymään ja lisääntymään. Valikoivalla adaptoitumisella tarkoitetaan siis sitä prosessia, jolla ihmiset sopeutuvat ympäristöönsä. Ne geenit, jotka ovat olleet selviytymisen ja lisääntymisen kannalta tärkeitä ovat lisääntyneet väestössä ja niistä on vähitellen tullut yleisempiä.
21
Q

eklektinen näkökulma

A

kokonaisvaltainen näkemys kehityksestä vaatii kaikkien näiden teorioiden tarkastelua. Useimmat tutkijoista suosii eklektistä näkökulmaa, eli eivät suosi yhtä teorioista vaan tarkastelevat ja hyödyntävät niitä kaikkia.

22
Q

hedelmöittynyt munasolu

A
  • zygote
  • kahden sukusolun eli siittiösolun ja munasolun yhdistelmä
  • sisältää kaikki ihmisen geenit
23
Q

kromosomit

A
  • 23 kromosomiparia, eli 46 kromosomia
    1. kromosomiparin muodostavat sukupuolikromosomit (naisilla XX, miehillä XY)
      -lapsen sukupuolen määrittää siis se, kumman sukupuolikromosomin se saa isältään
  • geeni on pieni sektio kromosomissa
  • kromosomien sisältämät geenit muodostavat ihmisen geeniperimän eli genotyypin
24
Q

kaksoset

A
  • samanmunaiset eli identtiset (monozygotic) = sama geeniperimä, ovat peräisin samasta hedelmöittyneestä munasolusta

-erimunaiset (dizygotic) muodostuneet kahdesta samaan aikaan hedelmöittyneestä munasolusta. Kuten sisaruksilla yleensä, heidän geeniperimänsä on n. 50% yhteinen

25
Q

genotyyppi

A

ihmisen geeniperimä, eli kaikki geenit, jotka ihmisellä on

26
Q

fenotyyppi

A

ihmisen ulkoinen olemus ja havaittavissa olevat piirteet eli esimerkiksi ulkonäkö, persoonallisuus, älykkyys…

fenotyyppiin vaikuttaa genotyypin lisäksi myös ympäristö koko elämän ajan

27
Q

polygeeniset piirteet

A

useimmat piirteet ovat polygeenisiä, eli monitekijäisiä ja useiden geenien aiheuttamia -> niihin vaikuttaa sekä geenit että ympäristö

28
Q

epigeneettiset tekijät

A

ulkoiset tekijät -> eivät geenit

ihmisellä voi siis olla esimerkiksi syövälle altistavia geenejä, mutta pelkästään geenit eivät määritä sitä tuleeko syöpä vai ei, vaan piirteet ovat epigeneettisiä, eli niiden ilmentymiseen vaikuttaa myös ulkoiset tekijät. Esimerkiksi syövältä saattaa suojata elämäntavat ja ruokailutottumukset jne, vaikka geeni näille olisikin.

29
Q

additiivinen perinnöllisyys

A

osa alleeleista vaikuttavat yhdessä fenotyyppiin, eli yksi geeni ei siis määritä tiettyä piirrettä vaan se on monien geenien summa (esim pituus, hiusten kiharuus…)

30
Q

dominantti-resessiivinen perinnöllisyys

A

kaikki geenit eivät ole additiivisia eli vaikuta yhdessä johonkin piirteeseen, vaan alleelit voivat vaikuttaa keskenään myös dominantti-resessiivinen kaavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että dominantti geeni on vaikuttavampi kuin resessiivinen geeni ja näin ollen dominantti geeni kontrolloi piirteitä, vaikka sen vastaparina onkin resessiivinen geeni. Resessiivinen geeni ei tällöin dominantin geenin takia vaikuta henkilön fenotyyppiin, vaikka se onkin hänen genotyypissään.

31
Q

raskaudenaikaisen kehityksen kolme vaihetta

A
  1. germinal period (kaksi ensimmäsitä viikkoa hedelmöittymisen jälkeen)
  2. embryonic period (viikot 3-8 hedelmöittymisen jälkeen)
  3. fetal period (yhdeksästä viikosta syntymään)
32
Q

germinal period

A

-solut jakaantuvat vauhdikkaasti ja solujen erilaistuminen alkaa
-noin viikko hedelmöittymisen jälkeen solumassa (alkiorakkula?) muodostaa kaksi eri osaa, josta toisesta muotoutuu istukka ja toisesta alkio
- implantation eli kiinnittyminen kohtuun (ei itsestäänselvää, suuri osa ei kiinnity)

33
Q

embryonic period

A
  • tässä vaiheessa alkio
  • solumassasta kehittyy erotettavissa oleva olento
  • kehon rakenteiden perusmuodot kehittyvät
  • aluksi muotoutuu ohut juova (primitiivinen juonne, primitive streak) joka 22 päivää hedelmöittymisen jälkeen kehittyy hermostoputkeksi ja tämän jälkeen kehittyy keskushermostoksi.
  • pää ilmestyy neljännellä viikolla
    -alkio kehittyy siis ensin pään alueelta, ja kehitys etenee sitten alaspäin jalkojen suuntaan (päästä jalkoihin etenevä kehitys)
  • raajat puolestaan kehittyvät proksimodistaalisti, eli läheltä-kauas -mallisesti, äärireunat viimeisenä.
  • sukuelimet eivät vielä tässä vaiheessa kehity
34
Q

fetal period

A
  • sikiö
  • sukuelimet kehittyvät
  • sikiön kasvu nopeaa: tämän vaiheen aikana tapahtuukin dramaattinen muutos koossa -> alle peukalonpään mittaisesta sukupuolettomasta alkiosta kehittyy n. 51cm pitkä poika tai tyttö.
  • kolmannen kuukauden aikana 23. kromosomipari määrittää, kehittyykö tyttö vai poika
  • neljäs, viides ja kuudes kuukausi (keskiraskaus) tätä vaihetta leimaa aivojen nopea kehitys -> aivojen koko kuusinkertaistuu. Aivojen kehitys tässä vaiheessa kriittistä.
  • Neurologisen toiminnan kehitys mahdollistaa elinkelpoisen iän saavuttamisen (22 viikkoa), jolloin sikiön on mahdollista selvitä kohdun ulkopuolella.
  • viimeiset kolme kuukautta: sikiö saa painoa vielä n. 2,1kg lisää, aivojen kasvu nopeaa ja aivoihin alkaa muodostumaan laskoksia, jotta ne mahtuisivat kalloon.
35
Q

teratogeenit

A
  • erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa raskaudenaikaiseen kehitykseen ja johtaa esimerkiksi psyykkisiin tai fyysisiin poikkeavuuksiin
  • teratogeenejä voivat olla esimerkiksi lääkkeet, saasteet, virukset, stressi, aliravitsemus, huumeet, alkoholi …
  • teratogeenit lisäävät poikkeavuuksien riskiä, eli ne eivät aina tai automaattisesti johda poikkeavuuksiin
  • teratogeenien vaikutus riippuu monista tekijöistä (määrä, aika, altistumisen säännöllisyys..)
  • jotkut teratogeenit ovat haitallisia vain kriittisissä vaiheissa
  • thereshold effect: jotkut teratogeenit haitallisia vasta kun tietty määrä ylittyy, mutta tämä määrä voi toisaalta vaihdella ja siihen voi vaikuttaa muutkin teratogeenit.
  • jotkut aineet hyödyllisiä tai välttämättömiä pienissä määrin, mutta vakavia teratogeenejä suurissa määrin (esim. a-vitamiini)
  • alkoholi on yksi tunnettu teratogeeni. raskauden alkuvaiheessa alkion altistuminen alkoholille voi aiheuttaa alkoholioireyhtymän ja myöhemmässä vaiheessa raskautta alkoholi on etenkin käyttäytymiseen vaikuttava teratogeeni, voi aiheuttaa mm. hyperaktiivisuutta
  • myös geeneillä vaikutus teratogeenien vaikutukseen -> osa geeneistä saattaa suojata tietyiltä teratogeeneiltä ja niiden vaikutuksilta, toiset taas alttiimpia teratogeeneille kuin toiset
36
Q

matala syntymäpaino

A
  • WHO määritelmän mukaan alle 2500g
  • hyvin matala syntymäpaino: alle 1500g
  • erittäin matala syntymäpaino: alle 1000g
  • vauva voi myös olla pieni sikiöikään nähden, vaikka varsinaisesti ei olisikaan matala syntymäpaino
  • matala syntymäpaino voi johtaa esimerkiksi kognitiivisiin ongelmiin, ja näön sekä kuulon ongelmiin. Pieni paino sikiöikään nähden voi olla yhteydessä esimerkiksi neurologisiin ongelmiin ja käyttäytymiseen liittyviin vaikeuksiin.
37
Q
A

psykologia 1 (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions