Aivojen osat

Question 1

Mihin jaetaan?

Answer 1

• aivorunko
• pikkuaivot
• isoaivot

Question 2

Aivorungon osat ovat?

Answer 2

-väliaivot
-keskiaivot
-aivosilta
.ydinjatkos

Question 3

Väliaivoihin kuuluu?

Answer 3

-talamus
-hypotalamus
2 hormonia tuottavaa umpirauhasta:
-aivolisäke
-käpyrauhanen

Question 4

Isoaivoja peittää?

Answer 4

Aivokuori, eli korteksi

Question 5

Isoaivojen jakautuminen:

Answer 5

-Isoaivot ovat jakautuneet kahteen puoliskoon; oikeaan ja vasempaan-> puoliskot jakautuneet 4 aivolohkoon; otsa-, ohimo-, päälaen-ja takaraivolohko

Question 6

Lateralisaatio

Answer 6

Aivopuoliskojen toiminnallinen erikoistuminen eri tehtäviin

Question 7

Vasen aivopuolisko on erikoistunut:

Answer 7

ns. datapuoli; kielellisyys, Brocan alue, matemaattisuus, analyyttisyys, vastaanottaa tietoa kehon oikean puolen ihoalueilta ja säätelee oiken puolen lihasliikkeitä (ristikkäisperiaate)

Question 8

Oikea aivopuolisko on erikoistunut:

Answer 8

holistinen eli kokonaisvaltaisempi hahmottaminen, luovuus, avaruudellinen hahmottamisen. sosiaaliset vihjeet ns. äänenpaino, huumori, sarkasmi ja kasvonilmeet, musiikin tuottaminen ja ymmärtäminen (amusia)

Question 9

Aivokurkiainen

Answer 9

Vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa yhdistävä suuri aksonikimppu

Question 10

Otsalohko

Answer 10

Toiminnalliset tehtävät:

• Toiminnanohjaus->päämäärätietoinen käyttäytyminen
• Persoonallisuus (Phineas Gage)
• Itsetietoisuus
• Otsalohkojen sisäosat osittain mukana tunteiden kokemisessa( Tietoinen tunnepuoli limibistä järjestelmää)
• LIIKE; sijaitsee primaari liikealue ja premotorinen liikealue
• Brocan alue (puheen tuottaminen

Question 11

Päälaenlohko

Answer 11

• TUNTO: primaari tuntoalue, sekundaari tuntoalue (assosiaatio alue)
• Wernicken alue (puheen ymmärtäminen)(päälaenlohkon ja ohimolohkon välissä)

Question 12

Ohimolohko

Answer 12

• KUULO
• primaari kuuloalue
• puhe

Question 13

Takaraivolohko

Answer 13

• NÄKÖ
• primaari näköalue
• sekundaari näköalue

Question 14

Pikkuaivot

Answer 14

ohjaavat mm. tiedostamattomia ja automaattisia liiketoimintoja kuten tasapainon säilyttäminen, käveleminen tai huippumuusikon kitaransoitto.

• Alkoholi vaikuttaa erityisesti pikkuaivoihin ja siksi juopuneen tasapaino horjuu ja kävely on hoippuvaa.
• Pikkuaivot ovat mukana oppimisessa ja niinpä muistijälkeä on yritetty etsiä myös pikkuaivoista. Tunnetuin tutkimus tehtiin kanikokeella (McCormick & Thomson, 1984), jossa kanin silmään puhallettiin ilmaa, joka aiheutti kanilla silmän räpäytyksen. Ilman puhaltamista ennen annettiin äänimerkki, jolloin kani oppi eli klassisesti ehdollistui sulkemaan silmänsä ennen ilman tuloa > kanille oli syntynyt muistijälki - vrt. PAVLOVin koirakoe). Muistijäljen huomattiin syntyneen juuri pikkuaivoihin, joka on automatisoituneiden toimintojen ohjauskeskus.
• Uusien tutkimusten mukaan pikkuaivot koordinoi myäs ajattelun yhteyksiä otsalohkon ja päälakilohkon välillä.

Question 15

Talamus

Answer 15

kautta kulkevat aisteista tietoa tuovat radat aivokuorelle (nousevat radat) ja aivokuorelta lihaksiin toimintakäskyjä vievät radat (laskevat radat). Talamus on tärkeimpiä tumakkeitamme yhdessä hypotalamuksen, amygdalan ja hippokampuksen kanssa. Talamus säätelee vireyttä. Kaikista aisteistamme paitsi hajuaistista tulevat viestit aivokuorelle talamuksen kautta (hajuaistin informaatio kulkee hajukäämiin).

• Talamus on muodoltaan kuin pienikokoiset isot aivot, muodostuen kahdesta noin 3 cm pitkästä ja 1,5 cm leveästä osasta, jotka ovat kiinni toisissaan (kuin kaksi kananmunaa yhdistettynä). Talamus on harmaata ainetta ja nykyisin on voitu tarkkaan paikantaa, mihin osaan talamusta minkäkin aistin (paitsi hajuaisti) hermoradat kulkeutuvat ennen kuin ne menevät omalle aistinalueelleen.
• Talamus liittyy myös nukahtamiseen siten, että se sulkee aisteihin tulevat signaalit (viestit), jolloin voimme levätä rauhassa.

Question 16

Hypotalamus

Answer 16

säätelee homeostaattisten motiivien (nälkä, jano, uni jne.) sekä autonomisen hermoston toimintaa vaikuttaen aivolisäkkeen toimintaan.

• Hypotalamus sana tulee yksinkertaisesti siitä, että se sijaitsee talamuksen alla.
• Ärsyttämällä rotan hypotalamuksen ventromediaalitumaketta asettamalla elektrodi tarkasti tuohon kylläisyyttä säätelevään keskukseen, rotat saatiin syömään koko ajan, kunnes ne kuolivat sisäelinten repeämiseen.
• Hypotalamuksen suprakiasmaattinen tumake on elimistön kello, joka mahdollistaa sen, että elimistömme (kuten uni ja valve) noudattaa ns. sirkadiaanista 24 tunnin vuorokausirytmiä.
• On sanottu, että mikäli jostakin aivojen osasta joutuisi antamaan edes pienen osasen pois, niin sitä ei tulisi missään tapauksessa antaa hypotalamuksesta (hypotalamus on kooltaan rypälemäinen ja pieni), nimittäin yhtäkkiä riippuen osasesta sinä et enää söisi, tai söisit itsesi hengiltä, et nukkuisi tai olisit aggressiivinen koko ajan.

Question 17

Hippokampus

Answer 17

(joka on merihevosen muotoinen, siitä nimitys) on ratkaisevan tärkeä asioiden kiinnittymiselle muistiin. Henkilö, jolta hippokampus on vaurioitunut (kuten Henry Molaison tai Clive Wearing) eivät opi/muista enää yhtään mitään uutta, mitä havaitsevat tai kokevat. Mikään ei enää tallennu muistiin. Hippokampus siis siirtää asioita ja tapahtumia säilömuistiin
- Aikuisiän neurogeneesi tarkoittaa uusien hermosolujen syntyä hippokampuksessa. Aikuisiällä molemmissa hippokampuksissa syntyy keskimäärin n. 700 uutta hermosolua joka päivä. Näiden merkitys liittyy uusiin opittaviin asioihin, tarkkojen ja pysyvien muistojen syntymiseen. Neurogeneesiä edistää mm. liikunta ja uni (rotta/hiirikokeissa todettua). Pitkään ajateltiin, ettei ihmiselle kehity enää uusia hermosoluja syntymän jälkeen. Neurogeneesi hippokampuksessa todistaa kuitenkin tämän 1800-luvulla syntyneen väittämän vääräksi.

Question 18

Amygdala

Answer 18

eli mantelitumake liittyy hippokampuksen tavoin uuden oppimiseen, erityisesti tunnepitoisen aineksen muistamiseen.

• Amygdala lähettää ihmisen aivokuorelle tunneviestejä, kun esimerkiksi tulkitsemme toistemme ilmeitä tai eleitä. Ohimolohkolla, kulkiessaan limbisen järjestelmän kautta otsalohkolle, tunneviesti normaalisti suodattuu siten, että ihminen saa oikeanlaisen tunnekokemuksen asiasta. Murrosikäinen nuori ei kykene tulkistemaan äitinsä huolestunutta ilmettä oikein, vaan amygdala lähettää tunneryöpyn, joka suodattumattomana kulkee tietoisuuteen ja tulkitsee äidin huolestuneen ilmeen vihaiseksi ilmeeksi. Nuoren aivot ovat juuri voimakkaan tunnemyllerryksen alla kehittyessään vähitellen aikuisen aivoiksi.
• Amygdala liittyy erityisesti aggression ja pelon tunteisiin ja vaikuttaa siten sympaattisen hermoston toimintaan (hypotalamus > aivolisäke > sisäeritysrauhaset). Amygdala kuuluu siis meidän evolutiiviseen taistele tai pakene -järjestelmään. Jo 1930-luvulla tutkijat tuhosivat reesus-apinoilta mantelitumakkeet, niin apinoista tuli täysin rauhallisia. Ne eivät osoittaneet mitään aggression tunteita.

Question 19

Ydinjatke

Answer 19

yhdistää selkäytimen aivoihin ja säätelee sydämensykettä ja hengitystä

Question 20

Selkäydin

Answer 20

hoitaa mm. refleksit. Riittävän voimakkaissa ärsykkeissä, kuten sormen osuessa esimerkiksi neulaan tai kuumalle liedelle, ihminen toimii salamannopeasti reagoiden. Refleksi on siis suojaheijaste, joka tapahtuu siten, että tuntoreseptorin ärsytyksestä ääreishermoston sensoriset radat kuljettavat viestin selkäytimeen (spinal cord), josta se palaa välittömästi motorista rataa pitkin takaisin aiheuttaen käden tempaisun pois kivun aiheuttajasta. Viesti ei käy lainkaan talamuksessa ennen tapahtumaa. Tapahtuma tiedostetaan vasta refleksin jo tapahduttua.
- Esimerkiksi olet vahingossa pudottaa kännykkäsi, kätesi ennättää refleksimäisesti jopa ilmasta napata kännykän takaisin turvaan sensoristen neuronien, selkäytimen heijasteen ja motoristen neuronien ansiosta. Viesti ei ennätä käydä aivoissa asti. Vasta tapahtuman jälkeen viesti on mennyt aivoihin normaalia reittiään talamuksen kautta aivokuorelle ja tietoisuuteen.