8. Verenkiertoelimistö Flashcards
1
Q
Vitaalitoiminnat tarkoittaa
A
Elintärkeät toiminnat
2
Q
Verenkiertoelimistön osat (4)
A
- laskimot
- valtimot
- kapillaarit
- sydän
3
Q
Laskimo
A
Veri kulkeutuu takaisin sydämeen
4
Q
Valtimo
A
Veri kulkeutuu elimistöön
5
Q
Kapillaarit
A
Kaasujen ja muiden aineiden vaihto veren ja kudosten välillä
6
Q
Sydän
A
Pumppuna toimiminen, laskimoista palaavan veren pumppaus valtimoihin
7
Q
Verenkierto jaetaan (2)
A
- isoon
- pieneen
8
Q
Isoverenkierto toiselta nimeltä
A
Systeemiverenkierto
9
Q
Pieniverenkierto toiselta nimeltä
A
Keuhkoverenkierto
10
Q
Systeemiverenkierto toiselta nimeltä
A
Isoverenkierto
11
Q
Keuhkoverenkierto toiselta nimeltä
A
Pieniverenkierto
12
Q
Sydämen sijainti?
A
- Rintaontelossa keuhkojen välitilassa
- Osittain rintalastan takana
- Vasemmalla
- Rajoittuu pallealihakseen
13
Q
Sydämen neljä ‘‘lokeroa’’
A
Oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen, vasen kammio
14
Q
Sydämen neljä läppää
A
Trikuspidaaliläppä, pulmonaaliläppä, mitraaliläppä, aorttaläppä
15
Q
Trikuspidaaliläppä toiselta nimeltä
A
Kolmiliuskaläppä
16
Q
Mitraaliläppä toiselta nimeltä
A
Hiippaläppä
17
Q
Läppien tehtävä?
A
Estää verta virtaamasta takaisinpäin
18
Q
Sydäntä verhoaa?
A
Sydänpussi (eli perikardium)
19
Q
Perikardium toiselta nimeltä
A
Sydänpussi
20
Q
Mikä perikardium on ja mikä sen tehtävä on?
A
- = sydänpussi
- kahden kalvon rajaama ontelo
- tehtävänä vähentää sydämen supistumisesta aiheutuvaa kitkaa & suojata äkilliseltä liialliselta venymiseltä
21
Q
Totta/tarua, sydämellä on oma verenkierto?
A
Totta
22
Q
Isossa verenkierrossa tapahtuu…
A
- veri sydämen vasemmasta kammiosta aorttaan
- aortasta -> yläraajoihin, päähän ja koko alaruumiiseen
23
Q
Myokardium toiselta nimeltään
A
Sydänlihas
24
Q
Pienessä verenkierrossa tapahtuu…
A
- veri oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon
- oikea/vasen keuhkovaltimo
- veri keuhkoihin
25
Kumman puolen seinämäss sydänlihas on paksumpi?
Vasemmalla (n. 12mm)
26
Purjeläpillä tarkoitetaan
Eteis-kammioläppiä (trikuspidaali ja mitraali)
27
Kammio-valtimoläpillä tarkoitetaan
Taskuläppiä (keuhkovaltimoläppä ja aorttaläppä)
28
Koronaarisuonet tarkoittaa...
Sepelvaltimoita ja laskimoita
29
Kuinka monta sepelvaltimorunkoa on?
2
30
Mistä sepelvaltimorungot alkavat?
Aortan tyvestä
31
Kuinka monta sepelvaltimoa on?
3
32
Kuinka monta litraa sydän pumppaa vuorokaudessa?
7000 litraa
33
Kumpi puoli pumppaa verta keuhkovaltimoon?
Oikea
34
Kumpi puoli pumppaa verta aorttaan?
Vasen
35
Miksi vasemman kammion seinämä on paksumpi?
Se pumppaa verta aorttaan ja aortassa paine on korkeampi kuin keuhkovaltimossa.
36
Mihin sydämen pumppaustoiminta perustuu?
Sydänlihaksen supistumiskykyyn
37
Miten sydänlihassolut supistuvat?
Koordinoidusti, lähes yhtäaikaisesti ja jaksottaisesti
38
Mikä ohjaa sydämen supistumista?
Tahdistinsolut ja johtoratajärjestelmä
39
Sydämen johtoratajärjestelmä...
X
40
Depolarisaatio käynnistää...
Aktiopotentiaalin
41
Missä sinussolmuke sijaitsee?
Oikean eteisen takaseinämän yläosassa
42
Refraktaariaika tarkoittaa?
Sydänlihaksen ''toipumisaika'' edellisestä impulssista
43
Sydämen toimintakierto jaetaan...
Systoleen ja diastoleen
44
Systole toiselta nimeltään
Sydämen supistumisvaihde
45
Diastolessa toiselta nimeltään
Sydämen lepovaihe
46
Systolessa...
Sydän pumppaa verta eteenpäin. Kestoltaan 1/3 toimintakierrosta.
47
Diastolessa...
Sydän täyttyy verellä. Kestoltaan 2/3 toimintakierrosta.
48
Syke tarkoittaa
Toimintakiertojen lukumäärä minuuttia kohti
49
Leposyke on keskimäärin
70
50
Maximi syketaajuus nuorella aikuisella
n. 200
51
Sydämen toimintakierto vaiheittain selitettynä:
1: Happipitoista verta keuhkolaskimoista vasempaan eteiseen ja hiilidoksidipitoista ala- ja yläonttolaskimosta oikeaan eteiseen. Eteiskammiot auki.
2: Eteiset supistuvat --> veri kammioihin.
3: Kammiot supistuvat, kammio-valtimoläpät aukeavat ---> veri aorttaan ja keuhkovaltimoihin.
52
Mistä sydänäänet (S1 ja S2) aiheutuvat?
Läppien sulkeutumisesta
53
Iskutilavuus =
Kammion kerralla pumppaama verimäärä
54
Minuuttitilavuus =
Sydämen minuutissa pumppaama verimäärä (syke x iskutilavuus)
55
Ejektiofraktio =
Iskutilavuuden osuus loppudiastolisesta tilavuudesta
56
Laskimopaluu =
Laskimoista palaava verimäärä
57
Frank-Starlingin laki
Laskimopaluun kasvu venyttää sydänlihasta kasvattaen iskutilavuutta ja supistusvoimaa
58
Missä sydämen toiminnan ja verenkierron säätelykeskus sijaitsee?
Ydinjatkeessa
59
Mihin suuntaan veri liikkuu?
Suuremmasta paineesta pienempään
60
Perifeerinen vastus on toiselta nimeltään
Virtausvastus
61
Virtausvastukseen vaikuttaa (3)?
- suonen läpimitta
- suonen pituus
- veren viskositeetti (sisäinen kitka)
62
Intima (sisin, keskellä, uloin?)
Sisin
63
Media (sisin, keskellä, uloin?)
Keskellä
64
Adventitia (sisin, keskellä, uloin?)
Uloin
65
Mistä intima koostuu?
Yhdestä endoteelisolukerroksesta
66
Mistä media koostuu?
Sileälihassoluista ja kollageeni- ja elastiinisäikeistä
67
Mistä adventitia koostuu?
Sidekudoksesta
68
Verisuonen sisätilaa kutsutaan?
Luumeniksi
69
Onko valtimoiden vai laskimoiden seinämä paksumpi?
Valtimoiden
70
Valtimoiden sisintä kerrosta kutsutaan?
Endoteeliksi
71
Suuren valtimon läpimitta millimetreissä
4 mm
72
Suuren laskimon läpimitta millimetreissä
5 mm
73
Arteriat =
valtimot
74
Mistä kaikki systeemiverenkierron valtimot haarautuvat?
Aortasta
75
Miksi pieniä valtimoita kutsutaan?
Arterioleiksi
76
Vasodilaatio =
Verisuonten laajentuminen
77
Vasokonstriktio =
Verisuonten supistuminen
78
Miten valtimot voivat säädellä verenpainetta ja -virtausta?
Supistumisella
79
Miksi pieniä laskimoita kutsutaan?
Venuleksi
80
Hiussuonien sisäpinta-ala?
500-700 m2
81
Onko verenvirtaus hiussuonissa nopeaa vai hidasta?
Hidasta
82
Prekapillaariset sfinkterit
Hiussuonien alkupäässä olevat pienet sulkijalihakset
83
Kaksi suurta laskimorunkoa?
- yläonttolaskimo
| - alaonttolaskimo
84
Vena cava superior
Yläonttolaskimo
85
Vena cava inferior
Alaonttolaskimo
86
Missä (verisuonityyppi) suurin osa verestä on ?
Laskimot
87
Mistä syystä laskimot hyviä veripankkeja?
Venyytensä takia
88
Lymfa toiselta nimeltään...
Imuneste
89
Imuneste..
- palauttaa verisuonista tihkuneen nesteen verenkiertoon (rintatiehyen kautta solislaskimoihin)
- kudosten välisen nestetasapainon ylläpito
- immuunipuolustukseen osallistuminen
90
Verenpaine=
Verisuonen seinämään kohdistuva paine
91
Verenpaineen ihannelukemat
120/80
92
Yläpaine =
Systolinen paine
93
Alapaine =
Diastolinen paine
94
Mitkä asiat vaikuttavat verenpaineeseen?
- ikä
- elintavat
- fyysinen kuormitus
95
Verenkierron säätely voidaan jakaa (3)
1. Hermostollinen säätely
2. Hormonaalinen säätely
3. Paikallinen säätely
96
Mistä sydämen ja verenkierron toimintaa ohjataan?
Ydinjatkeen ja aivosillan alueelta
97
Neurohumoraalinen säätely =
hermostollinen + hormonaalinen säätely
98
Verenpainetta aistivien reseptorien nimi
Baroreseptorit
99
Veren kemiallista koostumusta aistivien reseptorien nimi
Kemoreseptorit
100
Baroreseptorit aistivat
Verenpainetta
101
Kemoreseptorit aistivat
Veren kemiallista koostumusta
102
Missä basoreseptorit sijaitsevat
Aortankaareessa ja kaulavaltimon poukamassa
103
Millainen hermotus sydämessä on?
Sekä sympaattinen että parasympaattinen
104
Millainen hermotus verisuonissa on?
Sympaattinen
105
Minkä yhteydessä katekoliamiineja erittyy?
Sympaattisen aktiivisuuden
106
RAA-järjestelmä on lyhenne...
Reniini-angiotentiini-aldosteroni järjestelmästä
