Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Fysiologian perusteet > 8. Verenkiertoelimistö > Flashcards

8. Verenkiertoelimistö Flashcards

1
Q

Vitaalitoiminnat tarkoittaa

A

Elintärkeät toiminnat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Verenkiertoelimistön osat (4)

A
  • laskimot
  • valtimot
  • kapillaarit
  • sydän
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Laskimo

A

Veri kulkeutuu takaisin sydämeen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Valtimo

A

Veri kulkeutuu elimistöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kapillaarit

A

Kaasujen ja muiden aineiden vaihto veren ja kudosten välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Sydän

A

Pumppuna toimiminen, laskimoista palaavan veren pumppaus valtimoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Verenkierto jaetaan (2)

A
  • isoon

- pieneen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Isoverenkierto toiselta nimeltä

A

Systeemiverenkierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Pieniverenkierto toiselta nimeltä

A

Keuhkoverenkierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Systeemiverenkierto toiselta nimeltä

A

Isoverenkierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Keuhkoverenkierto toiselta nimeltä

A

Pieniverenkierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sydämen sijainti?

A
  • Rintaontelossa keuhkojen välitilassa
  • Osittain rintalastan takana
  • Vasemmalla
  • Rajoittuu pallealihakseen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Sydämen neljä ‘‘lokeroa’’

A

Oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen, vasen kammio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sydämen neljä läppää

A

Trikuspidaaliläppä, pulmonaaliläppä, mitraaliläppä, aorttaläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Trikuspidaaliläppä toiselta nimeltä

A

Kolmiliuskaläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitraaliläppä toiselta nimeltä

A

Hiippaläppä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Läppien tehtävä?

A

Estää verta virtaamasta takaisinpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Sydäntä verhoaa?

A

Sydänpussi (eli perikardium)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Perikardium toiselta nimeltä

A

Sydänpussi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mikä perikardium on ja mikä sen tehtävä on?

A
  • = sydänpussi
  • kahden kalvon rajaama ontelo
  • tehtävänä vähentää sydämen supistumisesta aiheutuvaa kitkaa & suojata äkilliseltä liialliselta venymiseltä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Totta/tarua, sydämellä on oma verenkierto?

A

Totta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Isossa verenkierrossa tapahtuu…

A
  • veri sydämen vasemmasta kammiosta aorttaan

- aortasta -> yläraajoihin, päähän ja koko alaruumiiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Myokardium toiselta nimeltään

A

Sydänlihas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Pienessä verenkierrossa tapahtuu…

A
  • veri oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon
  • oikea/vasen keuhkovaltimo
  • veri keuhkoihin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kumman puolen seinämäss sydänlihas on paksumpi?

A

Vasemmalla (n. 12mm)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Purjeläpillä tarkoitetaan

A

Eteis-kammioläppiä (trikuspidaali ja mitraali)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kammio-valtimoläpillä tarkoitetaan

A

Taskuläppiä (keuhkovaltimoläppä ja aorttaläppä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Koronaarisuonet tarkoittaa…

A

Sepelvaltimoita ja laskimoita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kuinka monta sepelvaltimorunkoa on?

A

2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mistä sepelvaltimorungot alkavat?

A

Aortan tyvestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Kuinka monta sepelvaltimoa on?

A

3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Kuinka monta litraa sydän pumppaa vuorokaudessa?

A

7000 litraa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Kumpi puoli pumppaa verta keuhkovaltimoon?

A

Oikea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kumpi puoli pumppaa verta aorttaan?

A

Vasen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Miksi vasemman kammion seinämä on paksumpi?

A

Se pumppaa verta aorttaan ja aortassa paine on korkeampi kuin keuhkovaltimossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Mihin sydämen pumppaustoiminta perustuu?

A

Sydänlihaksen supistumiskykyyn

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Miten sydänlihassolut supistuvat?

A

Koordinoidusti, lähes yhtäaikaisesti ja jaksottaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mikä ohjaa sydämen supistumista?

A

Tahdistinsolut ja johtoratajärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Sydämen johtoratajärjestelmä…

A

X

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Depolarisaatio käynnistää…

A

Aktiopotentiaalin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Missä sinussolmuke sijaitsee?

A

Oikean eteisen takaseinämän yläosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Refraktaariaika tarkoittaa?

A

Sydänlihaksen ‘‘toipumisaika’’ edellisestä impulssista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Sydämen toimintakierto jaetaan…

A

Systoleen ja diastoleen

44
Q

Systole toiselta nimeltään

A

Sydämen supistumisvaihde

45
Q

Diastolessa toiselta nimeltään

A

Sydämen lepovaihe

46
Q

Systolessa…

A

Sydän pumppaa verta eteenpäin. Kestoltaan 1/3 toimintakierrosta.

47
Q

Diastolessa…

A

Sydän täyttyy verellä.Kestoltaan 2/3 toimintakierrosta.

48
Q

Syke tarkoittaa

A

Toimintakiertojen lukumäärä minuuttia kohti

49
Q

Leposyke on keskimäärin

A

70

50
Q

Maximi syketaajuus nuorella aikuisella

A

n. 200

51
Q

Sydämen toimintakierto vaiheittain selitettynä:

A

1: Happipitoista verta keuhkolaskimoista vasempaan eteiseen ja hiilidoksidipitoista ala- ja yläonttolaskimosta oikeaan eteiseen. Eteiskammiot auki.
2: Eteiset supistuvat –> veri kammioihin.
3: Kammiot supistuvat, kammio-valtimoläpät aukeavat —> veri aorttaan ja keuhkovaltimoihin.

52
Q

Mistä sydänäänet (S1 ja S2) aiheutuvat?

A

Läppien sulkeutumisesta

53
Q

Iskutilavuus =

A

Kammion kerralla pumppaama verimäärä

54
Q

Minuuttitilavuus =

A

Sydämen minuutissa pumppaama verimäärä (syke x iskutilavuus)

55
Q

Ejektiofraktio =

A

Iskutilavuuden osuus loppudiastolisesta tilavuudesta

56
Q

Laskimopaluu =

A

Laskimoista palaava verimäärä

57
Q

Frank-Starlingin laki

A

Laskimopaluun kasvu venyttää sydänlihasta kasvattaen iskutilavuutta ja supistusvoimaa

58
Q

Missä sydämen toiminnan ja verenkierron säätelykeskus sijaitsee?

A

Ydinjatkeessa

59
Q

Mihin suuntaan veri liikkuu?

A

Suuremmasta paineesta pienempään

60
Q

Perifeerinen vastus on toiselta nimeltään

A

Virtausvastus

61
Q

Virtausvastukseen vaikuttaa (3)?

A
  • suonen läpimitta
  • suonen pituus
  • veren viskositeetti (sisäinen kitka)
62
Q

Intima (sisin, keskellä, uloin?)

A

Sisin

63
Q

Media (sisin, keskellä, uloin?)

A

Keskellä

64
Q

Adventitia (sisin, keskellä, uloin?)

A

Uloin

65
Q

Mistä intima koostuu?

A

Yhdestä endoteelisolukerroksesta

66
Q

Mistä media koostuu?

A

Sileälihassoluista ja kollageeni- ja elastiinisäikeistä

67
Q

Mistä adventitia koostuu?

A

Sidekudoksesta

68
Q

Verisuonen sisätilaa kutsutaan?

A

Luumeniksi

69
Q

Onko valtimoiden vai laskimoiden seinämä paksumpi?

A

Valtimoiden

70
Q

Valtimoiden sisintä kerrosta kutsutaan?

A

Endoteeliksi

71
Q

Suuren valtimon läpimitta millimetreissä

A

4 mm

72
Q

Suuren laskimon läpimitta millimetreissä

A

5 mm

73
Q

Arteriat =

A

valtimot

74
Q

Mistä kaikki systeemiverenkierron valtimot haarautuvat?

A

Aortasta

75
Q

Miksi pieniä valtimoita kutsutaan?

A

Arterioleiksi

76
Q

Vasodilaatio =

A

Verisuonten laajentuminen

77
Q

Vasokonstriktio =

A

Verisuonten supistuminen

78
Q

Miten valtimot voivat säädellä verenpainetta ja -virtausta?

A

Supistumisella

79
Q

Miksi pieniä laskimoita kutsutaan?

A

Venuleksi

80
Q

Hiussuonien sisäpinta-ala?

A

500-700 m2

81
Q

Onko verenvirtaus hiussuonissa nopeaa vai hidasta?

A

Hidasta

82
Q

Prekapillaariset sfinkterit

A

Hiussuonien alkupäässä olevat pienet sulkijalihakset

83
Q

Kaksi suurta laskimorunkoa?

A
  • yläonttolaskimo

- alaonttolaskimo

84
Q

Vena cava superior

A

Yläonttolaskimo

85
Q

Vena cava inferior

A

Alaonttolaskimo

86
Q

Missä (verisuonityyppi) suurin osa verestä on ?

A

Laskimot

87
Q

Mistä syystä laskimot hyviä veripankkeja?

A

Venyytensä takia

88
Q

Lymfa toiselta nimeltään…

A

Imuneste

89
Q

Imuneste..

A
  • palauttaa verisuonista tihkuneen nesteen verenkiertoon (rintatiehyen kautta solislaskimoihin)
  • kudosten välisen nestetasapainon ylläpito
  • immuunipuolustukseen osallistuminen
90
Q

Verenpaine=

A

Verisuonen seinämään kohdistuva paine

91
Q

Verenpaineen ihannelukemat

A

120/80

92
Q

Yläpaine =

A

Systolinen paine

93
Q

Alapaine =

A

Diastolinen paine

94
Q

Mitkä asiat vaikuttavat verenpaineeseen?

A
  • ikä
  • elintavat
  • fyysinen kuormitus
95
Q

Verenkierron säätely voidaan jakaa (3)

A
  1. Hermostollinen säätely
  2. Hormonaalinen säätely
  3. Paikallinen säätely
96
Q

Mistä sydämen ja verenkierron toimintaa ohjataan?

A

Ydinjatkeen ja aivosillan alueelta

97
Q

Neurohumoraalinen säätely =

A

hermostollinen + hormonaalinen säätely

98
Q

Verenpainetta aistivien reseptorien nimi

A

Baroreseptorit

99
Q

Veren kemiallista koostumusta aistivien reseptorien nimi

A

Kemoreseptorit

100
Q

Baroreseptorit aistivat

A

Verenpainetta

101
Q

Kemoreseptorit aistivat

A

Veren kemiallista koostumusta

102
Q

Missä basoreseptorit sijaitsevat

A

Aortankaareessa ja kaulavaltimon poukamassa

103
Q

Millainen hermotus sydämessä on?

A

Sekä sympaattinen että parasympaattinen

104
Q

Millainen hermotus verisuonissa on?

A

Sympaattinen

105
Q

Minkä yhteydessä katekoliamiineja erittyy?

A

Sympaattisen aktiivisuuden

106
Q

RAA-järjestelmä on lyhenne…

A

Reniini-angiotentiini-aldosteroni järjestelmästä

Fysiologian perusteet (13 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions