6.1

Question 1

Sidosenergia

Answer 1

Energia, joka pitää ytimen osaset yhdessä.
Ytimen massan ja sen muodostavien nukleonien kokonaismassojen erotus.

Question 2

Spektrin tyyppi

Answer 2

Spektri on viivaspektri, joka näyttää ytimistä peräisin olevan säteilyn energiaspektrin.

Question 3

Säteilyn alkuperä

Answer 3

Säteily tulee ytimestä, erityisesti gammahajoamisessa.
Ytimen viritystilan purkautuessa syntyy sähkömagneettista säteilyä.

Question 4

Gammasäteilyn luonne

Answer 4

Gammasäteily on voimakasta sähkömagneettista säteilyä.
Energia on suuri ja aallonpituus pieni.

Question 5

Ytimen viritystilan purkautuminen

Answer 5

Ytimen purkautuessa viritystilasta, se lähettää gammasäteilyä.
gammahajoamisen reaktioyhtälö isotooppi + gamma

Question 6

energian laskeminen fotonin säteilyssä

Answer 6

E_y=E_2-E_1=hf=hc/aallonpituus

Ytimen energiatilojen ero määrittää fotonin energian.

Question 7

Gammahajoaminen

Answer 7

Ytimen viritystilan purkautuminen gammasäteilyksi.
Energiaero viritystilojen välillä on suuri, aiheuttaen gammasäteilyn.

Question 8

Radioaktiivinen hajoaminen

Answer 8

Ydin hajoaa spontaanisti, esimerkiksi alfa-, beeta- ja gammasäteilyssä.
Ytimen muuttuessa toiseksi alkuaineeksi, voi syntyä myös gammasäteilyä.

Question 9

Ydinreaktio ja reaktioyhtälö

Answer 9

Ydinreaktio on reaktio, joka synnyttää uusia ytimiä.
X+a- ——>Y+b

Question 10

Ekso- ja endoerginen reaktio

Answer 10

Positiivinen Q tarkoittaa eksoergista reaktiota (energiaa vapautuu).
Negatiivinen Q tarkoittaa endoergista reaktiota (energiaa sitoutuu).

Question 11

hiukkanen:
neutroni

Answer 11

n,1_0n

Question 12

hiukkanen:
protoni

Answer 12

1_1p

Question 13

hiukkanen:
deuteroni

Answer 13

2_1H 2_1d

Question 14

hiukkanen:
alpha

Answer 14

4_2alpha

Question 15

reaktorit

Answer 15

kiehutusvesireaktori
painevesireaktori

Question 16

polttoainesauvat

Answer 16

sisältävät uraanioksidipellettejä. Uraaniytimien sidosenergiaa vapautuu fissioreaktiossa ja muuntuu jäähdytysveden lämpöenergiaksi

Question 17

Säätösauvat

Answer 17

ovat neutroneita absorboivaa ainetta. Niiden avulla ketjureaktioita ja reaktorin tehoa voidaan kontrolloid

Question 18

Paineistimen

Answer 18

ansiosta vesi ei kiehu ensiöpiirissä, vaikka lämpötila nousee noin 300 celsius-asteeseen.

Question 19

Höyrystimessä

Answer 19

ensiöpiirin vesi luovuttaa lämpöenergiaa toisiopiirissä kiertävälle vedelle.

Question 20

turbiinia

Answer 20

Toisiopiirissä muodostuva höyry pyörittää turbiinia, jossa laajenevan höyryn lämpöenergiaa muuntuu turbiinin ja generaattorin liike-energiaksi

Question 21

generaattori

Answer 21

Turbiinin kanssa samaan akseliin on kytketty generaattori, jossa liike-energiaa muuntuu sähköenergiaksi.

Question 22

laihdutin

Answer 22

. Toisiopiirin höyry tiivistyy lauhduttimessa vedeksi. Höyry luovuttaa lämpöenergiaa merivedelle. Sisämaassa käytetään jäähdytystorneja, jotka siirtävät lämpöä ympäristöön haihduttamalla vettä.

Question 23

radioaktiivinen hajoaminen

Answer 23

. Radioaktiivisessa hajoamisessa ydin hajoaa spontaanisti. Sitä ei voida nopeuttaa tai hidastaa ulkoisilla olosuhteilla, kuten lämpötilalla tai paineella

Question 24

gammasäteily

Answer 24

. Radioaktiivisessa hajoamisessa ydin hajoaa spontaanisti. Sitä ei voida nopeuttaa tai hidastaa ulkoisilla olosuhteilla, kuten lämpötilalla tai paineella

Question 25

eksoerginen

Answer 25

. Radioaktiivisessa hajoamisessa ydin hajoaa spontaanisti. Sitä ei voida nopeuttaa tai hidastaa ulkoisilla olosuhteilla, kuten lämpötilalla tai paineella

Question 26

endoerginen

Answer 26

reaktio vaatii energiaa eli reaktioenergia on negatiivinen.