Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kognitiivinen psykologia > 2018/2019 > Flashcards

2018/2019 Flashcards

1
Q

Oppimisstrategiat: Mitkä kaksi ovat parhaimmat?

A

Opiskelun ajoittaminen pitkälle aikavälillä sekä oman osaamisen testaaminen. (Syiden ja selitysten miettiminen on KESKITASOINEN)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä sisältää oppimisstrategia : Syiden ja selitysten miettiminen? Kerro esimerkki?

A

Parhaimmillaan silloin kun se tehdään vähän opiskelun jälkeen, jolloin tapahtuu muistista palauttamista. Testausta tulisi toistaa niin kauan kunnes menee oikein. Testauksesta olisi hyvä saada myös palautetta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä sisältää oppimisstrategia: Opiskelun ajoittaminen pitkälle aikavälille?

A

Opiskelut tulisi jakaa useampaan kertaan jotka ovat toisistaan ajallisesti irrallaan. Pidetty väli tulee olla riittävän suuri, jotta oppiminen on optimaalista. 10-20% siitä ajasta minkä haluaa asian muistaa. Tämä opiskelutapa eroaa bulimiaoppimisesta jossa lyhyellä ajalla yritetään opiskella ja mahdollisimman paljon, jolloin se johtaa siihen, että oppiminen on vain hetkellistä eikä asiat jää pitkällä aikavälillä mieleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Luettele kaikki 7 oppimisstrategiaa.

A 
(Silmäily)
Alleviivaus
Uudelleen lukeminen
Visuaalisten mielikuvien luominen
Yhteenvetojen tekeminen
Oman osaamisen testaaminen
Syiden ja seurausten miettiminen/Itsensä testaaminen
Opiskelun ajoitus pitkälle aikavälille.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä monokulaasisuus tarkoittaa?

A

Yhdellä silmällä havaittavissa olevia 3D vihjeitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä binokulaarisuus tarkoittaa?

A

3D vihjeiden havaitsemiseen vaaditaan kahta silmää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Pohdi monokulaarisen vihjeen esimerkkejä?

A

Perspektiivi, esimerkiksi käytävä jossa viivat johtavat ikään kuin yhteen pisteeseen. Tai samanpituisten illuusio eri pituisuudesta.
Muller-Loyer-illuusio >-<
Ponzo-illuusio saman kokoiset palkit joissa viivat ikäänkuin ratakiskoissa.
Pintakuviointi = esim rantakivikko
Tuttu koko= erikokoiset kahden euron kolikot, illuusio pienempi taaempana, suurempi lähempänä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Implisiittinen muisti eli…?

A

Tiedostamaton muistaminen, asioita joita muistamme, mutta emme kykene palauttamaan mieleen. Vaikka näitä muistoja emme kykenekkään palauttamaan mieleemme niin ne silti voivat vaikuttaa käytökseemme. Implisiittinen muisti voi joskus olla jopa plagioinnin taustalla, sillä esimerkiksi muusikko ei vain yksinkertaisesti muista että on kuullut jonkun sävelmän.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tarkkaavaisuusäpäytys (attentional blink)?

A

Aika jona emme pysty sisäistämään seuraavaa ärsykettä. Esimerkiksi kirjain jonosta jossa vilahtaa nopeasti kirjaimia, pitää yrittää havaita kaksi nimettyä. Jos kirjaimet ovat liian lähellä toisiaan, toinen jää huomaamatta. Räpäytysaika on sitä pidempi mitä enemmän tunteita ensimmäinen ärsyke herättää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Paivion kaksoiskoodausedustus?

A

Asioita on helpompi muistaa jos niistä voidaan luoda sekä visuaalinen että verbaalinen edustus. Näistä esimerkkinä mielikuvalliset muistisäännöt. Konkreettiset sanat on siis helpompi muistaa sillä niille on helpompi keksiä visuaalinen mielikuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Siirtovaikutukselle otollinen oppiminen?

A

Siirtovaikutus on kun kaksi opittavaa asiaa vaikuttaa toisiinsa, voi olla tahallista tai tahatonta. Jokin aikaisemmin opittu helpottaa toisen taidon omaksumista myöhemmin. Esimerkiksi luistelun taitaminen helpottaa rullaluistelun oppimista. Sanojen ääntämisen harjoittelussa apuna voi olla sanan ääneen lausuminen, jolloin muistijälki muodostuu myös fonologiselle koodaukselle. Jolloin sama muistiedustus on käytössä sekä koodatessa muistiin, että sieltä käyttöön palauttaessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Elämänkertamuistin kolme tasoa

A
  1. Vuosia kestävät elämäntapahtumat (koulu, työpaikka)
  2. Laajempien tapahtumien muisti (harrastus, ulkomaan matka)
  3. Enintään muutamassa tunnissa kuvattavat muistot
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Semanttinen muisti?

A

Tietomuisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Miten kuvailisit semanttista (tietomuistia) muistia?

A

Valtavan laaja ja nopea hakunopeus! Hyvä organisointi. Sisältää skeemoja ja skriptejä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Tapahtumamuisti?

A

Episodinen muisti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mihin kahteen deklaratiivinen muisti jakaantuu?

A

Episodinen (tapahtuma) ja semanttinen (tieto, taito)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Sensorinen muisti?

A

Aistimuisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Verbaalimuisti?

A

Lyhyt kestoinen, työmuisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Työmuisti eli toiselta nimeltään?

A

Verbaalimuisti

20
Q

Cowanin työmuistin malli?

A

Keskittyminen yhteen asiaan, mutta samalla voi olla ikään kuin taustalla 3 asiaa, jotka nopeasti saatavilla. Usein liitännäisiä pitkästämuistista. Asiat ovat sellaisia mitä voi olettaa tarvitsevansa tietyssä tilanteessa.

21
Q

Lyhyt kestoisen muistin ja työmuistin ero?

A

Lyhyt kestoisessa muistissa asiat pidetään mielessä, ei vaadi työtä, vain mielessä pitämistä.
Työmuistissa kapasiteetti on rajallinen, mutta näiden kahden ero perustuu siihen että työmuistissa olevia tietoja prosessoidaan ja niiden muistaminen vaatii ponnistelua, esimerkiksi päässälasku tai luetunymmärtäminen.

22
Q

Bottom up?

A

Katsottavasta asiasta/ärsykkeestä ei löydy mitään taustatietoa muistista. Kaikki on uutta.
-Käsittely, joka määräytyy suoraan ympäristöön kohdistuvien ärsykkeiden, eikä yksilön tietämyksen ja odotusten perusteella. PERUSTUU SIIS AISTI INFORMAATIOON

23
Q

Top down?

A

Tehtävä jossa käytämme omia aiemmin oppimiamme muistijälkiä apuna.
-Ärsykkeen käsittely, joka määräytyy odotusten, muistin ja tiedon perusteella eikä suoraan ärsykkeellä.
PAINOTUS ODOTUKSILLA EI!!! AISTEILLA

24
Q

Koodauksen spesifisyyshypoteesi?

A

Asia koodataan musitiin aina johonkin toiseen asiaan liittyen. Näitä toisia asioita voi olla:

  • Asiayhteys, sanaparit
  • Mieliala
  • Tilanne, ympäristö (maalla/vesillä?)
25
Q

Priming-ilmiö?

A

= Implisiittinen muisti perustuu tähän. Esimerkiksi lauseyhteydessä jos haettavan sanan ympärillä on ärsykepiiretiltään samanlaisia sanoja mm kategoria, sanahaku nopeutuu huomattavasti. Näin mielleyhtymän avulla alustetaan jo tietoisuutta tulevasta sanasta

26
Q

Motorisen ja sensorisen fuusion havainnointi?

A

Binokulaarinen stereonäkö. Motorisessa fuusiossa vasen ja oikea silmä liikkuvat niin, että niiden yhteistyö on maksimaalista. Motorinen fuusio käsittää kolme eri tapaa:
1. Laboratorio tutkimuksissa todettu refleksi, kohdistuu esimerkiksi äkilliseen ärsykkeeseen.
2. Luonnossa kohdistettu katse tiettyyn pisteeseen
3. Tietoisesti päätetty katseen siirtäminen jonnekkin.
Sensorisessa fuusiossa yhdistetään kahden silmän näkemä kuva samasta pisteestä. Myös toisistaan poikkeavat näkymät on mahdollista yhdistää, mutta silloin seuraa silmien kilpailu siitä kumman silmän näkemää painotetaan.

27
Q

Mitkä ovat motorisen fuusion kolme eri tasoa?

A

Motorisen fuusion kolme eri tasoa ovat:

  1. Laboratioriotutkimuksissa todettu refleksinen katseen siirtäminen äkilliseen ärsykkeeseen.
  2. Luonnossa kohdistettu katse johonkin pisteeseen
  3. Tietoisesti suunnattu katse johonkin.
28
Q

Mitä on sensorinen fuusio?

A

Sensorisella fuusiolla tarkoitetaan kun molemmat silmät on suunnattu samaan pisteeseen ja ne muodostavat tajuntaan kuvan nähdystä. Myös kaksi toisistaan poikkeavaa kuvaa on mahdollista yhdistää mutta silloin seuraa silmien kilpailu siitä kumman silmän näkemää painotetaan, kumpi on aito?

29
Q

Prosessointitasojen teoria?

A

Prosessointitasojen teorian on kehittänyt Craig ja Lockhard. Prosessointitasojen teorian mukaan opittavan asian toistojen määrällä on yhteys muistamisen määrään. Kuitenkin tärkeämpänä pidetään opiskelun laatua kuin kestoa.

30
Q

Muistin rekonstruktiivinen luonne?

A

Muistoja saatetaan täydentää muilla, kuvitteellisilla muistoon sopivilla informaatioilla. Vale muisto, jonka luomista ei itse tiedosteta.

31
Q

Retroaktiivinen interferenssi?

A

Uusien tietojen oppiminen saa unohtamaan vanhoja. Esimerkiksi elokuvasta nauttiminen, mutta kaverin ollessa elokuvaan tyytymätön omakin muisto muuttuu negatiivisemmaksi.

32
Q

Deklaratiivinen muisti?

A

Tarkoittaa säilömuistia. Säilömuisti jakautuu kahteen pääkategoriaan. Semanttinen (tieto, taito) ja episodinen (tapahtuma).

33
Q

Mentaalinen rotaatio?

A

Pitää osata pyöritellä mielessään moniulotteisia kuvioita. Esimerkiksi kaksi R kirjainta on vierekkäin, mutta eri asennoissa /kulmassa. Kysyttäessä ovatko kuviot samanlaiset, henkilön on mielessään pyöritettävä kuviota saadakseen vastauksen kysymykseen.

34
Q

Sokeanäkö?

A

Yleensä aivovauriosta johtuva vika näköaivokuorella. Käytökseen perustuvia todistuksia siitä, että visuaalisia havaintoja tapahtuu ilman tietoista tietoisuutta?

35
Q

Eksokgeeninen tarkkaavaisuus eli ulkopuolelta tuleva.

A

Esimerkiski refleksin omainen ulkopuolelta tulevaan ärsykkeeseen siirtyvä katse. Laukaisija voi olla ääni, jokin tavallisesta poikkeava muutos näkökentassä jne.

36
Q

Endogeeninen tarkkaavaisuus eli sisältäpäin tuleva ohjaus.

A

Tietoisesti päätetty tarkkaavaisuuden siirtäminen odotusten mukaiseen asiaan. Esimerkiksi opetus tai autolla ajaessa liikenne

37
Q

Kaksoisdissosiaatio.

A

Kahdella koehenkilöllä todetaan päinvastaiset puutteet tunnistamistehtävissä. Toinen tunnistaa esineet, mutta ei kasvoja ja toisella toisinpäin. Kaksoisdissosiaation avulla voidaan todistaa, että esineiden ja kasvojen tunnistus on ainakin joiltain osin erilliset toiminnot toisistaan.

38
Q

Mitä muistin assosiatiivisella luonteella tarkoitetaan?

A

Jos esimerkiksi sanapari on fonologisesti samankaltainen tai sanojen kategorioilla on yhteys, on silloin sanojen merkitysten hakeminen muistista nopeampaa ja mahdollinen ennakointi.

39
Q

Jaetun tarkkaavaisuuden kolme eri teoriaa?

A
  1. Pullonkaulateoria
  2. Yksi jaettava resurssi
  3. Moniresurssiteoria
40
Q

Selitä pullonkaulateoria?

A

Teorian mukaan mielessä voi olla käsiteltävänä ainoastaan yksi asia kerrallaan. Muut asiat jonottavat taustalla. Mielikuva siitä, että useita asioita käsitellään kerrallaan johtuu siitä, että todellisuudessa hypitään nopeasti asiasta toiseen. Ei todellista päällekkäisyyttä asioiden käsittelyssä.

41
Q

Selitä yksi yhteinen resurssi?

A

Tarkoitetaan sitä, että mielessämme on yksi isompi resurssikeskus, jonka sisällä on mahdollista jakaa joustavasti huomiota eri prosessoitaville asioille. Esimerkiksi 80% ja 20%, niin kauan kunnes järjestelmä ei ylikuormitu ja asioiden kuorma pysyy kohtuullisena on siellä mahdollista käsitellä useampaa asiaa kerrallaan.

42
Q

Selitä moniresurssiteoria?

A

Useita resurssikeskuksia, jokaiselle aistille omansa. Samaa aistia käytettäessä kilpailevat keskenään, eikä niidä voida käsitellä yhtäaikaa, toisinkuin kahden eri aistin asioita.

43
Q

Mitä tai mikä on työmuisti?

A

Työmuisti eli varbaalimuisti on paikka jossa sisään tuleva tieto säilyy hetken ennen sen tallentamista pitkäkestoiseen säilömuistiin tai asia voidaan unohtaa/ohittaa tarpeettomana. Työmuistin resurssit on rajalliset, mutta siellä säilytetään ja prosessoidaan tietoa.

44
Q

Kuinka työmuistia voi harjoittaa?

A

Muistitehtävät, lorujen ulkoa opettelu, lorujen tekeminen, visuaaliset mielikuvat ja asioiden mielessä toistaminen. Puhelinnumeroiden ulkoa opettelu.

45
Q

Oppimisstrategiat: Oman osaamisen testaaminen?

A

Esimerkiksi sanakokeisiin harjoitellessa sanalistojen ulkoa opettelu. Tai kirjasta kappaleen harjoittelussa hyvää itsensä testausta on kappaleen lopussa olevat kysymykset ja niihin vastaaminen. Parantaa merkittävästi oppimista jos vaatii muistista palauttamista (ei tunnistusta), testaamisesta saa palautetta, testausta tehdään selvästi opiskelun jälkeen ja jatketaan kunnes asia osataan ja hallitaan.

46
Q

Binokulaariset vihjeet. Mainitse kolme.

A

Syvyysnäkö = etäisyyksien arviointi mahdollistuu. Suojavärityksen rikkominen.

Kognitiivinen psykologia (1 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions