18. Rajamaasta osaksi Euroopan unionia Flashcards
Millaiset Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat 1950-luvulla ja miten se näkyi?
Suhteet olivat hyvät, Neuvostoliitto luotti Suomen ystävyyteen ja Suomi pystyi ottamaan lisää vapauksia.
Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvoston ja YK:n jäseneksi ja korosti olevansa puolueeton maa.
Neuvostoliitto luopui Porkkalasta jo 1956, vaikka se oli vuokrannut alueen 50 vuodeksi.
Miksi Neuvostoliitto luopui Porkkalasta ja miksi se oli Suomelle helpottavaa?
Porkkalan ylläpito oli Neuvostoliitolle kallista, ja ohjusten yleistyminen teki sotilastukikohdasta tarpeettoman.
Suomelle Neuvostoliiton luopuminen Porkkalasta oli helpottavaa, sillä se sijaitsi lähellä Helsinkiä ja olisi helpottanut Suomen mahdollista miehittämistä.
Millainen käänne tapahtui Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa 1950-1960-lukujen vaihteessa?
Suhteet huononivat kahden vakavan kriisin myötä (yöpakkaset 1958-1959 ja noottikriisi 1961)
Mitä yöpakkaset tarkoitti?
Neuvostoliitto painosti Suomea vuosina 1958-1959, koska se pelkäsi Suomen ystävällisen linjan muuttuneen ja koska muut puolueet eivät ottaneet kommunistipuoluetta hallitukseen, vaikka se oli menestynyt eduskuntavaaleissa.
Tilanne laukesi, kun hallitus erosi ja Urho Kekkonen sai vakuutettua Neuvostoliiton johdolle, että Suomi tulee pysymään ystävällismielisenä maana.
Mikä oli noottikriisi?
1961 Neuvostoliitto ehdotti Suomelle YYA-sopimuksen mukaisia neuvotteluja sotilaallisesta yhteistyöstä (=nootti). Neuvostoliitto katsoi, että suurvaltojen välinen kriisi oli lisännyt sodan uhkaa Euroopassa.
Suomalaiset pelkäsivät, että tilanne johtaisi Neuvostoliiton hyökkäykseen Suomeen.
Tilanne laukesi Kekkosen käymissä neuvotteluissa. Kekkonen oli Havaijilla noottikriisin alkaessa. Hän hoiti vierailun loppuun, lensi sitten Suomeen, hajotti eduskunnan ja matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan.
Mitä tapahtui kriisien (yöpakkaset ja noottikriisi) seurauksena?
Suomi tuli entistä varovaisemmaksi Neuvostoliiton suhteen. Suomi ryhtyi kaikin keinoin varomaan Neuvostoliiton ärsyttämistä ja ylläpitämään Neuvostoliiton luottamusta Suomeen.
Mitä tarkoitti ”suomettuminen”?
Maa, joka on virallisesti itsenäinen, mutta joutuu ulkopolitiikassaan ottamaan huomioon jonkin suurvallan edut ja aiheuttaman uhan.
Mistä käsite suomettuminen syntyi?
Suomi nöyristeli Neuvostoliittoa monin tavoin pitääkseen sen tyytyväisenä. Länsimaissa tätä nöyristelyä irvailtiin, ja syntyi käsite ”suomettuminen” kuvaamaan ilmiötä.
Minä vuosina Suomi oli suomettunut?
1960-luvun alusta 1980-luvulle saakka
Miksi suomettumista on arvosteltu?
Nöyristelyssä mentiin ehkä liian pitkälle. Suomettuminen vähensi Suomen puolueettomuuden uskottavuutta, koska Suomi näytti olevan idän kanssa paremmissa väleissä kuin lännen.
Miksi suomettuminen on nähty järkevänä toimintana?
Koska kylmän sodan maailma oli epävarma ja nöyristely takasi sen, että Neuvostoliitto luotti Suomeen.
Suomettumisen avulla Suomi saattoi pitää yllä hyviä suhteita myös länsimaihin.
Hyvät suhteet sekä itään että länteen mahdollistivat tuottoisan ulkomaankaupan molempiin suuntiin. Sen avulla suomalaisten elintaso nousi vuosikymmenien aikana huimasti.
Minä vuosina ja kuinka kauan Kekkonen oli Suomen presidentti?
1956-1981
25 vuotta
Mikä oli Kekkosen koko nimi?
Urho Kaleva Kekkonen
Miksi Kekkonen tunnettiin urheilutaustastaan?
Hän voitti 1920-luvulla korkeushypyn Suomen mestaruuden.
Hän piti vauhdittoman kolmiloikan maailmanennätystä (9,72 m) hallussaan 50 vuotta.
Millainen henkilö Kekkonen oli luonteeltaan?
Voitonhimoinen
Vallanhimoinen
Halusi pitää langat käsissään ja puuttua pieniin asioihin
Ei sietänyt itseensä kohdistuvaa huumoria tai arvostelua
Ojensi ”myllykirjeissään” virkamiehiä, poliitikkoja ja toimittajia