12. Käsitys ympäristöstä syntyy aistien avulla Flashcards
Luettele ihmisen aistit ja niihin liittyvät aistielimet
NÄKÖ - silmät
KUULO - korvat
HAJU - nenä
MAKU - suu
TUNTO - iho, sisäelimet, lihakset, nivelet
TASAPAINO - sisäkorva
Miten aistimus syntyy?
- aistielimessä olevat aistisolut vastaanottavat ärsykkeen
- jos ärsyke on riittävän voimakas, aistisoluissa syntyy hermoimpulssi
- hermoimpulssi kulkee hermosoluja pitkin AIVOJEN AISTIALUEELLE, jossa SYNTYY AISTIMUS
Tutki kuvaa aistimuksen synnystä sivulla 91. Millaiset ärsykkeet saavat aikaan eri aistimuksia?
FYSIKAALINEN ÄRSYKE
- ääniaallot –> kuuloaistimus
- valo –> näköaistimus
- lämpö, paine –> tuntoaistimus
KEMIALLINEN ÄRSYKE
aineet ja yhdisteet –> haju- ja makuaistimus
Missä tuntoaistin aistinsoluja on?
Iholla, sisäelimissä, lihaksissa ja nivelissä.
Mitä tuntoaistin avulla aistitaan?
Painetta (kosketusta), lämpötilaa ja kipua
Tuntoaistisolujen määrä vaihtelee kehossa. Missä niitä on eniten?
Sormissa ja huulissa.
Mitä hajuaistin avulla aistitaan?
Ilmassa olevia molekyylejä.
Miten hajuaistimus syntyy?
- molekyylit kulkeutuvat ilman mukana nenäonteloon ja liukenevat limakalvon kosteuteen
- nenäontelon limakalvoilla on aistisoluja, jotka reagoivat noin tuhanteen eri molekyyliin
- Tieto välittyy aistisolusta hermoimpulssina hajuhermoa pitkin aivojen hajualueelle.
- aivojen hajualueella syntyy hajuaistimus. yhdistelemällä tietoa voidaan tunnistaa miljoonia eri hajuja (jopa miljardi eri hajua)
Mitkä viisi perusmakua ihminen erottaa?
- makea
- hapan
- suolainen
- karvas
- umami
Miksi haju- ja mauaistia kutsutaan kemiallisiksi aisteiksi?
Ne perustuvat erilaisten kemiallisten aineiden tunnistamiseen
Miksi makuaistimuksia on olemassa enemmän kuin viisi perusmakua?
Koska makuaistimus syntyy maku- ja hajuaistin yhteistyönä.
Tutki kuvaa maku- ja hajuaistista sivulla 93.
Tutki
Luettele korvan osat
ULKOKORVA
- korvalehti
- korvakäytävä
VÄLIKORVA
- tärykalvo
- vasara
- alasin
- jalustin
SISÄKORVA
- simpukka
Miten kuuloaistimus syntyy?
- Korvalehdet keräävät paineaaltoja.
- Ääniaallot saavat tärykalvon värähtelemään.
- Tärykalvo on kiinni vasarassa. Kun tärykalvo värähtelee se liikuttaa vasaraa, joka liikuttaa alasinta, joka liikuttaa jalustinta.
- Jalustin on kiinni sisäkorvassa ja värähtely siirtyy simpukkaan.
- Simpukka on täynnä nestettä, ja simpukan aistisolut reagoivat nesteen liikkeisiin ja niissä syntyy hermoimpulssi.
- Simpukasta lähtevä kuulohermo välittää viestin aivoihin ja kuuloaistimus syntyy aivojen kuuloalueella.
Tutki kuvaa korvan rakenteesta sivulla 94. Opettele nimeämään korvan eri osa kuvassa.
Tutki ja opettele.
Mitä eri asioita kuuloaistin avulla tunnistetaan äänestä?
ÄÄNEN KORKEUS
Äänen korkeus eli taajuus mitataan herzeinä (Hz) = värähdysten määrä sekunnissa. Nuoret ihmiset pystyvät kuulemaan korkeampia taajuuksia.
ÄÄNEN VOIMAKKUUS
= äänilähteen aiheuttaman paineen voimakkuus. Mitataan desibeleinä (dB). Yli 90 dB:n ääni voi vahingoittaa kuuloa.
ÄÄNEN SUUNTA
ihminen pystyy arvioimaan äänen tulosuunnan, sillä ääniaalto tulee äänilähdettä lähempään korvaan hieman aikaisemmin.
Mihin kehon tasapainon ylläpitäminen perustuu?
Sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sekä lihaksissa, luissa ja jänteissä olevien aistisolujen yhteistyöhön.
Miten sisäkorvan tasapainoelin toimii?
Tasapainoelimessä on kolme nesteen täyttämää kaarikäytävää ja kaksi hyytelön täyttämää rakkulaa.
Pään liikkuminen saa nesteen ja hyytelön liikahtelemaan ja aistisolut reagoimaan.
Viesti liikkeestä välittyy tasapainohermoa pitkin aivoihin.
Miten kehon tasapaino säilyy tai voi mennä sekaisin?
SÄILYY kun aivot yhdistvätä tasapainoelimestä tulevat tiedot näköaistimukseen sekä aistimukseen lihasten ja nivelten asennosta.
VOI MENNÄ SEKAISIN jos eri aistielimistä tulee aivoihin ristiriitaisia viestejä (esim. keinuva laiva)
