1. Oikeus, laki ja oikeudenmukaisuus (Tärkeys: 1.5/5)

Question 1

Ketkä käyttää pakkoa?

Answer 1

Pakkoa käyttää valtio, sen tuomioistuimet ja täytäntöönpanoviranomaiset, mutta valtionkin vallankäyttöä rajoittaa laki (oikeusvaltioperiaate)

Question 2

Mitä moderni oikeus edellyttää?

Answer 2

Moderni oikeus edellyttää valtiota, lainsäädäntöä, tuomioistuimia ja täytäntöönpanoviranomaisia

Question 3

Mikä on EIT; ja miten se ja EU on vaikuttanut kansalliseen lainsäädäntöön?

Answer 3

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja EU:n toimivalta ja sen ratkaisut ovat kyseenalaistaneet monet kansallisen oikeuslähdeopin ja oikeudellisen tulkintakäytännön perusteet

Question 4

Mikä on EIS ja minä vuonna se ratifioitiin?

Answer 4

Euroopan ihmisoikeussopimus joka ratifioitiin vuonna 1990

Question 5

Miten EIS ratifioiniti (1990) ja Suomen PL (2000) ovat vaikuttaneet oikeusperiaatteiden merkitykseen?

Answer 5

Ne ovat lisänneet yleisten oikeusperiaatteiden merkitystä (vastakohtana yksityiskohtaisille oikeussäännöille), ja osaltaan tuoneet oikeudellisten keskustelujen areenoille arvot ja niiden välisen punninnan (kuten sananvapaus vs. uskonnonvapaus).

Question 6

Mikä on toinen suuntaus mikä on syntynyt 1990-2000 vuosien aikana (liittyen oikeusriitoihin)? (luku 1.1)

Answer 6

Oikeuden sisältöä koskevien pohdintojen rinnalla on alettu korostaa oikeusriitojen ratkaisumenettelyjen asianmukaisuutta ja jopa itse menettelyn synnyttämää oikeudenmukaisuutta, esim EIS artikla 6 oikeudenmukainen oikeudenkäynti (fair trial)

Question 7

Mihin 1.1 luvun mainitut kehitykset voidaan yhdistää?

Answer 7

Oikeudenmukaisuutta koskevien käsitysten moninaisuuteen eli pluralismiin, siihen, että oikeutta koskevia perustavanlaatua olevia käsityksiä on yhä useampia, ja niitä on vaikea, jopa mahdotonta sovittaa yhteen. Tällöin yksittäisen hallinnollisen päätöksen tai oikeudellisen ratkaisun ja jopa laajemminkin oikeusjärjestyksen hyväksyttävyys pyritään aikaansaamaan “reilulla” menettelyllä ja/tai asianosaisten aktiivisella osallistumisella konfliktien ratkaisemiseen (esim. sovittelulla).

Question 8

Mihin oikeuskäsitysten ja arvojen pluralismi, eräänlainen (eettinen) pirstaloituminen yhdistetään yleensä?

Answer 8

Tämä pluralismi yleensä yhdistetään myöhäismoderniin yhteiskuntaan

Question 9

Minkälaiset oikeuslähteet/riitojen ratkaisu metodit olivat Suomessa/Ruotsissa vuoteen 1809 asti?

Answer 9

Keskiaikaiset oikeuslähteet (ns. maakunta- ja maanlait) valaisevat monipuolisesti etenkin 1200-1400-lukujen oikeuskäsityksiä, ja jo 1550-luvulta meillä on melko yksityiskohtaista tietoa riitojen ratkaisemisesta suomalaisten maaseutupitäjien oikeusistunnoissa (ns. käräjillä)

Question 10

Miten katolinen kirkko vaikutti oikeuteen/oikeusjärjestelmään?

Answer 10

Ruotsi oli osa katolista kirkkoa luvulle 1520-1530 asti (uskonpuhdistus), ja sen oikeuden eli kanonisen oikeuden vaikutus nähdään varsinkin avioliittoa, perintöä ja tuomioistuinmenettelyä koskevissa oikeudellisissa teksteissä ja käytännöissä

Question 11

Miten oikeusasiat käsiteltiin (keskiaikaan)?

Answer 11

Asioita käsiteltiin yhdessä, kerääntymällä maaseutupitäjien käräjille, jonka johdosta kaupungeilla ja niiden oikeudenhoidolla oli pitkään hyvin vähäinen merkitys

Question 12

Mistä käräjäyhteisöt ja varhaiset kaupunkiyhteisöt koostuivat?

Answer 12

Ne koostuivat asekuntoisista ja veroa maksaneista miehistä

Question 13

Mihin varhaisoikeus perustui?

Answer 13

Varhainen oikeus ei perustunut esivaltaan ja sen tahtoon, vaan se liittyi yhteisön tai sen johtavan ryhmän tahdonmuodostukseen

Question 14

Minkälaista varhaisoikeus oli luonteeltaan?

Answer 14

Subjektiivista

Question 15

Minkälaiseen oikeuteen nykyisissä poliittis-oikeudellisissa keskusteluissa viitataan

Answer 15

Sillä viitataan kansainväliseen ja ylikansalliseen samoin kuin esimerkiksi erilaisiin standardeihin ja ns. itsesääntelyyn (esim. hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden soveltamiseen) perustuvaa pehmeää oikeutta (soft law)

Question 16

Miten lainsäädäntö on muuttunut nykypäivään?

Answer 16

Nykyään usein tarvitaan tuomarin aktiivista roolia: laajaa harkintaa ja periaatteiden välistä punnintaa, koska monien lakien säännökset ovat avoimia, joten selvien sääntöjen asemesta turvaudutaan periaatteisiin

Question 17

Mitä vaihtoehtoja on olemassa nykyään tuomioistuimille?

Answer 17

Yksityisten ihmisten välisiä riitoja käsittelevät yhä useammin sovittelijat, liike-elämän erimielisyydet viedään välimiehille, ja jopa rikosasioita voidaan käsitellä vaihtoehtoisissa menettelyissä. Myös tuomioistuimissa voidaan sovitella, jolloin lakia soveltamalla aikaansaadun tuomion sijaan pyritään riitapuolien itsensä aikaansaamaan ja molempia osapuolia mahdollisimman hyvin tyydyttävään lopputulokseen

Question 18

Missä on lainsäädännön ja voimassaolevan oikeuden perusta?

Answer 18

Voidaan ajatella että, lain (lainsäädännön ja muun voimassaolevan oikeuden) perusta lepää menettelyissä.

Question 19

Mitä menettelyiden hyväksyttävyys vaatii?

Answer 19

Menettelyiden hyväksyttävyys edellyttää yhteiskunnan jäsenten oikeudellista yhdenvertaisuutta, poliittisia perusoikeuksia, demokraattisesti valittua kansanedustuslaitosta ja vireää kansalaisyhteiskuntaa

Question 20

Missä oikeusvaltion demokraattinen luonne täsmentyy?

Answer 20

Oikeusvaltion demokraattinen luonne täsmentyy vasta lainsäätämis-, lainkäyttö- ja hallintomenettelyissä

Question 21

Mikä on italialaisen historioitsijan Paolo Prodin kuvaus oikeudenmukaisuuden historiasta?

Answer 21

Varhaiselle uudelle ajalle saakka oli monia oikeudellisia (maallisia ja kirkollisia) foorumeja ja vallitsi oikeusjärjestysten pluralismi, jolloin jumalallis-luonnonoikeudellinen ajatus järjestyksestä samoin kuin maallinen ja kirkollinen oikeus vaikuttivat rinnakkain.

Question 22

Mikä on Paolo Prodin kuvaus nykypäivän oikeudenmukaisuudesta?

Answer 22

Uskonpuhdistuksen jälkeen sekä luonnonoikeuden menetettyä asemansa tuo pluralismi on Prodin mukaan muuttunut maallisen oikeuden, itse asiassa “positiivisen normin”, monismiksi ja länsimaissa eletään yksiulotteisen normi(sto)n ja näin ollen vain yhden, siis voimassa olevan (positiivisen) oikeuden eli kirjoitetun lain ohjauksessa

Question 23

Mikä on Paolo Prodin näkemys nykyisistä oikeudenmukaisuuskäsityksistä?

Answer 23

Nykyään Prodin mukaan ei ole olemassa minkäänlaisia yksilöstä riippumattomia oikeudenmukaisuuskäsityksiä, ja kun ei ole mitään yleisesti tunnustettua oikeusetiikkaa, on vaikeaa päättää esimerkiksi eutanasiaa tai luonnonsuojelua koskevista kysymyksistä

Question 24

Mikä on epävarmaa historiallisesti koskien oikeudenmukaisuuskäsityksiä ja oikeusetiikkaa? (Luku 1.4)

Answer 24

On melko epävarmaa, onko joskus aikaisemminkaan ollut oikeusetiikan tai oikeudenmukaisuuden täydellistä systeemiä, josta löytyi vastaukset kaikkiin kysymyksiin

Question 25

Onko nykyään yhteisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisuuskäsityksiä?

Answer 25

Myös nykyään on yhteisesti hyväksyttyjä oikeudenmukaisuuskäsityksiä, joita vasten voimassaolevaa eli ns. positiivista oikeutta voidaan mitata

Question 26

Mikä on esimerkki nykyisistä yhteisesti hyväksytyistä oikeudenmukaisuuskäsityksistä?

Answer 26

Nykyisinkin oikeuslähdeoppimme tunnustaa lähteeksi maan tavan tai tavanomaisen oikeuden. Tämä edellyttää kollektiivisten oikeudenmukaisuuskäsitysten olemassaoloa: tapa voi tulla oikeudeksi vain, kun se on johdettu tietystä, jaetusta oikeutta koskevasta tietoisuudesta

Question 27

Mitkä ovat esimerkkejä nykyisistä normistoista, jotka perustuu vain siihen osallisten normatiivisin käsityksiin ja käytäntöihin?

Answer 27

On olemassa esimerkiksi kansallista ja kansainvälistä soft law -normistoa taikka globaali kauppaoikeus, ns. uusi lex mercatoria, joka perustuu vain siihen osallisten normatiivisiin käsityksiin ja käytäntöihin.

Question 28

Miten nykyinen lain säätäminen perustuu yhteisiin käsityksiin siitä mitä oikeuden tulisi olla ja mikä on tähän poikkeus?

Answer 28

Lait säädetään seurauksina yhteisistä käsityksistä siitä, mitä oikeuden tulisi olla. Julkisuudessa tulevat esille yleensä vain poliittista kompromissia edellyttävät tapaukset, mutta todellisuudessa melko usein lait perustuvat oikeudenmukaisuutta koskevalle yhteisymmärrykselle

Question 29

Mikä on luvun 1.4 näkökulma nykyisestä (objektiivisesta) oikeudenmukaisuudesta?

Answer 29

Voidaan väittää, että nykyinenkään oikeusjärjestelmä ei ole luopunut (objektiivisesta) oikeudenmukaisuudesta. Kollektiiviset oikeudenmukaisuutta koskevat käsitykset tuodaan oikeudelliseen keskusteluun ja päätöksentekoon varsinkin perus- ja ihmisoikeuksien kautta

Question 30

Milloin moderni oikeus syntyi/kehittyi ja mikä oli tämän avainkäsite?

Answer 30

Moderni oikeus syntyi/kehittyi Euroopassa Ranskan suuren vallankumouksen (1789) jälkeen, jonka avainkäsite on egalite eli yhdenvertaisuus

Question 31

Miten yhteisymmärrys perustavista moraalisista normeista on muuttunut nykypäivään ja mistä tämän voi hahmottaa?

Answer 31

Yhteisymmärrys perustavista moraalisista normeista on jopa lisääntynyt: se on kirjattuna perusoikeus- ja ihmisoikeusnormistoissa

Question 32

Mikä on eri alojen oikeusperiaatteiden yleinen tarkoitus?

Answer 32

Eri alojen oikeusperiaatteet, joille voidaan usein osoittaa liittymiä perusoikeus- ja ihmisoikeusnormistoihin, eivät niinkään määrittele yksilö- ja ryhmäkohtaisia arvoja, vaan ohjaavat yksilöiden ja ryhmien välisten ristiriitojen ratkaisemista