Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Polvi-pääsykoe > TERMIT > Flashcards

TERMIT Flashcards

1
Q

Episteeminen yhteisö

A

Ammattitaitoon/asiantuntijuuteen perustuva verkosto
jolla on arvovaltaista
ja politiikalle relevanttia
asiantuntemusta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Legitimiteetti

A

Legitimiteetti on uskomus siitä, että sääntöä tai instituutiota tulee totella. Legitimiteetti voidaan jakaa normatiiviseen legitimiteettin ja empiiriseen legitimiteettiin. Normatiiviseen legitimiteettiin kuuluu se, että tieteellä on oikeus hallita ja empiirisessä legitimiteettissä uskotaan, että on oikeus hallita. Nämä kaksi ovat kuitenkin toisistaan erottamattomia ja perustuvat normatiivisiin ja empiirisiin puolin ja toisin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Asiantuntijuuden fakta

A

Asiantuntijuuden faktalla tarkoitetaan sitä, että
käytännön politiikanteossa päättäjät turvautuvat asiantuntijatietoon tehdessään päätöksiä. Sillä tarkoitetaan myös sitä, että asiantuntijatiedon käyttäminen on järkevää, sillä nyky-yhteiskunnassa asiakysymykset ovat usein teknisiä ja monimutkaisia, ja asiantuntijatiedon käyttäminen voidaan siksi nähdä ehtona hyvän tavan mukaiselle päätöksenteolle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Rawlsin “järkevä pluralismi”

A

Järkevän pluralismin mukaan yhteiskunnassa on moninaisia käsityksiä uskonnon, filosofian ja moraalin suhteen. Moninaisuutta on myös yhteensovittamattomissa mutta kattavissa opeissa, jotka sisältävät ajatuksia
siitä, mikä on arvokasta ihmiselämässä, sekä ideaaleja ihmisen luonteesta ja ihmissuhteissa. Nämä koulukunnat ovat järkeviä kun ne tiedostavat, että
kattavissa opeissa moninaisuutta, jota täytyy ottaa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa huomioon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Proseduraalinen demokratiakäsitys

A

Proseduraalisen demokratiakäsityksen
mukaan demokratian pääasiallinen hyve on tasapuolisessa prosessissa, joka takaa tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kollektiiviseen päätöksentekoon. Proseduraalisen käsityksen mukaan demokratian
legitimiteetti lepää siis tässä prosessin oikeudenmukaisuudessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Välineellinen demokratiakäsitys

A

Välineellisen demokratiakäsityksen
mukaan demokratian hyve hallintomuotona perustuu tehtyjen päätösten
laatuun. Välineellisen käsityksen mukaan, prosessi itsessään ei ole yhtä
suuressa roolissa kuin se, että demokratia tuottaa hyväksyttäviä ja
korkealaatuisia päätöksiä. Välineellisen demokratiakäsityksen mukaan, esimerkiksi asiantuntijoiden osallistuminen päätöksentekoon voi olla
hyväksyttävää, kunhan se johtaa hyviin tuloksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Deliberatiivinen demokratia

A

Deliberatiivisen demokratiamallin mukaan
demokraattisen päätöksenteon keskiössä ei ole vain enemmistöäänestäminen, vaan se, että yhteiskunnassa käydään julkista keskustelua ja puntarointia eri näkökantojen välillä. Tässä julkisessa keskustelussa kaikkien eri ryhmien ääni pääsee tasapuolisesti
kuuluviin, ja kollektiivisen keskustelun avulla voidaan löytää korkealaatuiset ja
oikeudenmukaiset ratkaisut. Deliberatiivinen demokratiamalli on oikeudenmukainen,
koska se sisällyttää myös vähemmistön mielipiteet, ja siten myös häviäjien on helpompi hyväksyä lopulliset päätökset. Deliberaation kautta, kansalaiset voivat löytää entistä parempia näkökantoja ja saada tärkeää tietoa päätöksenteosta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Moninaisuus voittaa kyvyn -teoreema

A

Tiettyjen edellytysten alaisuudessa, kognitiivisesti moninaiset ryhmät ovat parempia ratkaisemaan ongelmia kuin vähemmän
moninaiset ryhmät tai hyvin kyvykkäät yksilöt. Teoreemalla tarkoitetaan sitä, että päätöksenteossa, suuremmalla ryhmällä on enemmän moninaisuutta ja tietoa, jonka avulla voidaan löytää parempia päätöksiä kuin harvan asiantuntijan arvioihin perustuvat
päätökset.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Epistokratia

A

jonka mukaan asiantuntevien tulisi hallita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Noviisi/asiantuntija

A

Ketkä ovat ensisijaset asiantuntijat, toissijaiset ymsyms

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Noviisi/ 2 asiantuntijaa

A

Kun kaksi asiantuntijaa ovat erimieltä x asiasta, keneen luottaa kun ei ole itse asiantuntija

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Jälkiviisaus vinouma (hindsight bias)

A

menneitä tapahtumia vaikea arvioida nykyajan tiedoilla. Esim. finanssikriisiä arvioidessa ei huomioda sitä että ennen kriisiä ei tiedetty sitä, mitä tiedetään nyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Legitimiteettikriteerit

A

syöte (input), prosessi (process), tuotos (output) ja lopputuloksen hyväksyttävyys (outcome)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Normatiivinen ja empiirinen legitimiteetti

A

Normatiivinen legitimiteetti = tieteellä on oikeus hallita

Empiirinen legitimiteetti = uskomus, että tieteellä on oikeus hallita

Erottamattomia toisistaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Juryn teoreema

A

Demokraattisella äänestyksellä - yksi ihmien yksi ääni - on episteemisisä piirteitä. Kysymys, jolla on yksi oikea ja yksi väärä vastaus, enemmistön vastaus on todennäköisesti oikea. Todennäköisyys kasvaa ryhmän koon kasvaessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Globaalin lainsäädännön yksityistäminen (global privatization of public law)

A

Valtiot joskus jopa lakien “vastaanottajia” eivätkä “tekijöitä.” Erilaiset ei-valtiolliset elimet säätävät lakeja, jotka valtiot ottavat vastaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Episteeminen yhteisö Haas 1992

A

Episteeminen yhteisö on verkosto ammattilaisia, joilla on tunnistettua asiantuntijuutta ja osaamista tietyllä alalla sekä arvovaltaa esittää politiikkaan liitttyvää tietoa tähän alaan liittyen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Episteeminen yhteisö Cross 2013

A

Episteemiset yhteisöt ovat asiantuntijaverkostoja, jotka vakuuttavat muita toimijoita verkoston jaetuista kausaalisisita uskomuksista sekä politiikan tavoitteista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Polkuriippuvuuden mekanismi

A

Tiede muokkaa valintoja “polkuriippuvuuden” mekanismeilla. Tiede on luonut sosiaaliset rakenteet ja raamit. Ihmiset kulkevat ja toimivat raamien sisällä eikä niitä kyseenalaisteta. Tiede on ikään kuin jatkuvuuden prosessi eli kuin polku jolta ei poiketa. Tieteellä on tietty arvovalta johon ihmiset ovat ennenkin luottaneet ja luottavat siihen jatkossakin, koska ovat aina ennenkin luottaneet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Weberiläinen legaalis-rationaalinen auktoriteetti

A

Noudattaa tieteen ja byrokratian puolueettomia ja järkiperusteisia määräyksiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Konsensus

A

Konsunsus-päätöksenteko on päätöksentekoprosessi, jossa ei ainoastaan tyydytä enemmistön haluamaan lopputulokseen, vaan pyritään myös ottamaan huomioon vähemmistön ääni ja sisällyttämään se lopputulokseen, luoden hyväksyttävimmän ja parhaan mahdollisen lopputuloksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Koalitio

A

kun kaksi tai useampi henkilö tai ryhmä työskentelee tilapäisesti yhdessä saavuttaakseen yhteisen tavoitteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Käytännön yhteisöt

A

ovat toimintaa, jota asiantuntevat toimijat tekevät tietyn organisaation kontekstissa. Nämä käytänteet muodostavat yhteisöjä. Laajempi näkemys yhteisön muodostamiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Asiantuntijuuden prosessi 1-4

A

valinta ja koulutus, tapaamisten toistuvuus ja laatu, jaetut asiantuntijat normit, yhteinen kulttuuri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Teknokratia hypoteesi

A

Mitä monimutkaisempi ja teknisempi yhteiskunta on, sitä enemmän asiat siirtyvät kansalaisilta asiantuntijoiden päätettäviksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Weberin arvovapaus

A

Tieteen tehtävä on tuoda esiin tarkoitusten ja keinojen välinen suhde sekä keinojen vaikutukset. Täytyy selventää mikä on tieteellistä ja mikä moraalista arviointia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kuvailevat neuvot

A

miten asiat ovat (is-issue)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Ohjailevat neuvot

A

miten asioiden tulisi olla (ought-issue)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Regressio ongelma

A

ongelma arvioida, kuka on asiantuntija, kun ei itse ole asiantuntija (“asiantuntijoiden ennakkoneuvontaa asiantuntijoista”)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

episteeminen luottamus

A

luottamus asiantuntijoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

auktoriteettiargumentti

A

vetoaminen asiantuntijoiden lausuntoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

valitsemattomien nousu

A

tuomioistuinten, virastojen, keskuspankkien ja muiden asiantuntijaeliten kasvava rooli, joka muodostaa uuden asiantuntijatietämyksen omaavista henkilöistä koostuvan hallinnonhaaran, jota ylittää perinteisen vallanjaon (kolmijako)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

pragmaattinen malli

A

poliittisten kysymysten puhtaasti teknisiä näkökohtia ei ole mahdollista erottaa selvästi toisistaan, ja malli näkee demokraattisen mielipiteenmuodostuksen ja tieteellisentutkimuksen keskinäisen vaihdon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

vuorovaikuttava asiantuntemus

A

voi olla esim. laaja-alaisesti suuntautunut professori, jolla on kyky neuvotella eri alojen ja tieteenalojen akateemisten asiantuntijoiden kanssa, joka toimii “tiedon välittäjänä” ja yhdistää maallikkojen ja ammattihenkilöiden näkökulmat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

juridifikaatio

A

tuomioistuinten valta on kasvanut viime vuosikymmeninä oikeudellisen sääntelyn laajentumisen seurauksena ja tätä prosessia kutsutaan juridifikaatioksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

julkinen älymystö

A

akateemikot ottavat toisinaan myös julkisin älymystön roolin, jossa he puhuvat suurelle yleisölle poliittisesti merkityksellisistä kysymyksistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Ajatushautomo (think tank)

A

on asiantuntijoista koostuva organisaatio, joka toimii melko itsenäisesti poliittisten, taloudellisten ja muiden eliten rinnalla pohtimassa tavoitteenasettelua, keinoja niiden saavuttamiseksi sekä keskeisiä menettelytapakysymyksiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Rationaalisesti tietämätön

A

Ihminen valitsee olla tietämätön, kun otetaan huomioon tiedon saamisen kustannukset verrattuna mahdollisuuteen vaikuttaa äänestyksellä lopputulokseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

demokratian decentering

A

annetaan enemmän valtaa erilaisille asiantuntijaelimille poliittisen järjestelmän yleisen ohjauskyvyn lisäämiseksi. Joka kehittää edelleen jo olemassa olevia muotoja, joissa valtaa siirretään lainsäätäjiltä erikoistuneille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

vahvistusharha (confirmation bias)

A

luotetaan niihin tietoihin, jotka sopivat olemassa oleviin näkemyksiin. Liika luottamus omaan tietoon ja ennusteisiin voi johtaa siihen, että mallinukset ja skenaariot eivät osu oikeaan. Esim. taloustieteilijät eivät pystyneet ennakoimaan finanssikriisiä 2008. Ennuste ei välttämättä väärä, mutta epävarma.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Statistically significant

A

tilastollisesti merkittävät tulokset, jotka raportoidaan useammin, kuin tulokset, jotka eivät ole merkittäviä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

p-hacking

A

materiaalia työstetään niin kauan kunnes siitä haluttu tulos saadaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

epäpolitisoituminen

A

asiantuntijapäätökset eivät ole poliittisen deliberaation alaisia. Päätökset epäpolitisoidaan, vaikka niihin liittyisi arvovalintoja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

John Rawl

A

Yleiset faktat, järkevä pluralismi, asiantuntijuuden fakta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Alfred Schütz

A

Tiedon sosiaalisen jakautumisen kolme ideaalityyppiä -> “asiantuntija”, “kadunmies” ja “informoitu kansalainen”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Frank Vibert

A

valitsemattomien nousu (the rise of the unelected)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Helmut Schelsky

A

Teknokratiateesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Jürgen Haberman

A

Pragmaattinen malli, asiantuntejoistuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Alvin Goldman

A

Kuka on asiantuntija

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Robert Dahl

A

Moraalinen asiantuntijuus, ei ole moraalista tietämystä ja näin ei moraalisia asiantuntijoita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Max Weber

A

value freedom, weberiläinen kunnioutus, kaikki weberiläinen basically

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Asiantuntijuuden episteemiset huolet

A
  1. Ketkä ovat oikeat asiantuntijat?
  2. Ei olle moraali asinatuntijoita
  3. Asiantuntijuuden käyttö vaatii tieteellista konsensusta ja sosiaalista vakautta
  4. Asiantuntijat tekevät kognitiivisia virheitä
  5. Asiantuntijat ovat “yksi silmäisiä”
  6. Asiantuntijoilla on henkilökohtaisia intressejä
  7. Asiantuntijat ovat ideologisesti puolueellisia/vinoutuneita
  8. Asiantuntijat eivät puhu totta valtaan
  9. Asiantuntijat ovat huonoja kommunikoimaan heidän tietämystään
  10. Asiantuntijoilla on huono poliittinen tuomintakyky
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Asiantuntijuuden demokraattiset huolet

A
  1. Asiantuntijoiden valta on ristiriidassa demokraattisen itsehallinnon kanssa
  2. Viisaus on monissa ei harvassa tietäväisessä
  3. Asiantuntijoistuminen antaa liikaa valtaa eivalituille
  4. Asiantuntijoistuminen vahingoittaa julkista deliberaatiota
  5. Asiantuntijoistuminen heikentää poliittista neuvottelua sosiaalisissa intresseissä
  6. Asiantuntijoistuminen johtaa poliittiseen syrjäytymiseen
  7. Asiantuntijat eivät kunnioita tavallisia kansalaisia
  8. Asiantuntijoilla ei ole “omaa panosta pelissä”
  9. Asiantuntijoistuminen johtaa depolitisoitumiseen
  10. Asiantuntijat ovat “suojautuneet” elittii kierrolta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Yleiset faktat nyky-yhteiskunnissa

A

John Rawlin yleiset faktat = nyky-yhteiskuntien piirteitä. Syvälle juurtuneita piirteitä yhteiskunnassa, joiden kanssa poliittinen filosofia on tultava toimeen.

Yleinen fakta esim. järkevä pluralismi = Järkevän pluralismin mukaan yhteiskunnassa on moninaisia käsityksiä uskonnon, filosofian ja moraalin suhteen. Moninaisuutta on myös yhteensovittamattomissa mutta kattavissa opeissa, jotka sisältävät ajatuksia
siitä, mikä on arvokasta ihmiselämässä, sekä ideaaleja ihmisen luonteesta ja ihmissuhteissa. Nämä koulukunnat ovat järkeviä kun ne tiedostavat, että
kattavissa opeissa moninaisuutta, jota täytyy ottaa yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa huomioon.

Silloinkin kun ihmiset käyttävät järkevyyttään parhaansa mukaan eivät kaikki silti ole samaa mieltä siitä, miten elämää tulisi elää.

Poliittinen päätöksenteko nyky-yhteiskunnissa on riippuvainen kognitiivisesta työnjaosta ja sen pitää tukeutua erilaiseen erityiseen osaamiseen -> toinen Rawlsin yleisistä faktoista.

Asiantuntijatietoon tukeutuminen vaikuttaa olevan hyvän poliittisen päätöksenteon merkki.

Asiantuntijuuden fakta = Hallitus ja kansalaiset ovat kykenemättömiä tekemään järkeviä ja hyvin perusteltuja poliittisia valintoja kuulematta asiantuntevia asiantuntijoita.

Miten riippuvuus asiantuntijoista voidaan tehdä yhteensopivaksi poliittisen vallan idean “ kansalaiset ovat vallan kollektiivinen elin” kanssa? Miten hyödyntää asiantuntijoita samalla kunnioittaen kansalaisia?

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Tiedon sosiaalinen jakautuminen ja episteeminen luottamus

A

Tieto on jakautunut epätasaisesti yhteiskunnassa. Miten “tuomita” asiantuntijan luotettavuutta, kun ei ole itse asiantuntija?

Schütz: tiedon jakautumisen 3 ideaalityyppiä.
Asiantuntija: tieto selkeää ja tarkkaa rajatulla osa-alueella
Kadunmies: vähän tietoa monelta alalta, mutta silti “riittävän tarkka käytännön harjoituksiin. Seuraa ohjeita rituaalin omaisesti.
Informoitu kansalainen: Kahden yllämainitun välissä. Ei omaa asiantuntijatietoa, mutta yrittää löytää järkevästi perusteltuja mielipiteitä. Kun kadunmiehelle on tarpeeksi tietää että päätöksen takana on asiantuntija informoitu kansalainen uskoo olevansa tarpeeksi pätevä määrittämään kuka on pätevä asiantuntija.

Regressio-ongelma, kun mietitään kuka on asiantuntija, kun et ole itse asiantuntija. Tarvitaan aiempien asiantuntijoiden neuvontaa asiantuntijoista ja heitä aiempien asiantuntijoiden neuvontaa ymsymsyms

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Päätöksenteon asiantuntijoistuminen

A

Kasvava epäluottamus tieteeseen ja totuuden jälkinen politiikka = asiantuntijuuden kuolmea
-> on myös optimistinen näkemys, että tieteen kritiikillä on demokraattinen lupaus. Tiedon tuotto on sosiaalisesti jakautunutta ja asiantuntijuuden demokratisoituminen laajempaa, joka korvaa aiemmat ammattimaiset asiantuntijuuden pluralistisemmilla ja hybridisemmilla muodoilla.

Kansalaiset vaikuttavat hyväksyvän päätöksenteon asiantuntijoistumisen laajalti ja asettaa huomattavan luoton toimentpiteisiin ja instituutioihin, jotka etuoikeuttavat asiantuntijat ja heidän mielipiteensä -> esim korona-aiakaan luotto tieteeseen ja asiantuntijoiden auktoriteettin kasvoi monessa maassa, vaikka sosiaalinen epätasa-arvo ja polittiinen rakoilu kasvoivat.

Frank Vibert = valitsemattomien nousu (the rise of the unelected) =

Tuomioistuimien, virastojen, keskuspankkien ja muiden asiantuntijaelinten kasvava rooli, joka perustaa uuden hallinnon lohkon niistä, joilla on asiantuntija tietämystä ja leikkaa perinteisestä vallanjaosta.

Myös valittujen joukossa asiantuntijoiden rooli nousussa. Parlamentaarikot ja ministerit, joilla on korkea koulutus osuus on noussut terävästi, väitellysti muutta demokratian “diplomi demokratiaksi” tai “poliittiseksi meritokratiaksi”

Teknokratia teesi = mitä monimutkaisempi ja teknisempi yhteiskunta on, sitä enemmän asiat siirtyvät kansalaisilta asiantuntijoiden päätettäviksi.

Haberman, pragmaattinen malli =

tieteellä on rooli informoida faktoista ja ehdottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja, kun poliitikkojen rooli on valita tavoitteet. Pragmaattisen mallin mukaan ei ole mahdollista selkeästi erottaa puhtaasti teknisiä osia poliittisista kysymyksistä. Malli kaavailee molemminpuolisen vaihdon demokraattisen mieliepiteen muodostamisen ja tieteellisen tutkimuksen välille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Mikä on asiantuntija?

A

Alvin Goldman= asiantuntijalla on enemmän oikeita uskomuksia kuin vääriä uskomuksia, kuin tavallisella kansalaisella olisi. Laajaa tietämystä x aiheesta ja kyky soveltaa tietämystään tarpeen mukaan. Asiantuntijat osaavat sisäistää tietämyksensä niin, että he osaavat liittää uutta tietoa siihen.

Huomattava kokonaisuus tietämystä!

Asiantuntija tieto on tietoa, kun se on tarvittavaa. Tietävän henkilön statuksen määrittää heidän sosiaalinen tunnistus= heidän tietämystään tulee pitää tärkeänä, relevanttina ja heidän neuvoja tulee tarvita/pyytää.

Kunnoliset asiantuntijat ovat kykenäväisä kääntämään heidän asiantuntijatietämystään sanastoon, jota myös ulkopuoliset ovat kykeneväisiä ymmärtämään ja puhumaan heidän tietämyksensä pohjalta.

58
Q

Asiantuntijuus ja tiede

A

Asiantuntijoiden tulee toimia tieteellisten standardien mukaan.

On myös muita asiantuntijuuden lähteitä, kuin tiede -> kokemuspohjainen asiantuntijuus

Kontributoiva asiantuntijuus = vaikuttaa tietyn piirin asiantuntijuuteen

Vuorovaikuttava asiantuntijuus = kommunikaatio eri alojen asiantuntijoiden välillä, kommunikaatio asiantuntijoiden ja ei-asiantuntijoiden välillä.

59
Q

Moraalinen asiantuntijuus

A

Poliittiset kysymykset sisältävät myös arvokysymyksiä.

On-ongelmat (is-issues)
pitäisi olla -ongelmat (ought-issues=

yllä mainitut aina yhteydessä toisiinsa.

60
Q

Asiantuntijoistumisen tasut ja ajurit

A
61
Q

Asiantuntijajärjestelmät

A
  1. Byrokratiat
  2. Tuomioistuimet
  3. Parlamentaariset tutkimusyksiköt
  4. Valtion neuvonantaja järjestelmät
  5. Ulkoiset tiedon antajat
62
Q

Asiantuntijuus byrokratioissa

A

Byrokratiat ovat isoja asinatuntija tiedon antajia poliittisille päättäjille.

Max Weber = “poliittinen mestari” löytää aina itsellensä koulutetun henkilön positiossa, vastaamaan asiantuntijaa.

Polittiset hallintoelimet -> esim kansalliset ministeriöt ja kansainvälisten organisaatioiden sihteerit. Kehittävät ja tekevät päätöksenteko sarjoja ja antavat neuvoja poliitikoille.

Suorassa kontaktissa poliittisten johtajien kanssa ja heiltä odotetaam olevan vastaavia poliitikkojen tavoitteille ja toiveille.

Paikoissa, joissa poliittiset hallintoelimet pohjautuu asiantuntijoiden taitoihin asettavat nämä tärkeän väylän sisällyttää akateemista osaamista päätöksentekoon.

Virastot -> “käden päässä” poliittisista johtajista, joten nauttivat suuremmasta itsenäisyydestä, kuin ministeriöt. Virastoilla erikoistuneimpia ja teknisempiä tehtäviä.

Keskuspankit -> monissa maissa itsenäisille keskuspankeille on annettu vastuu asettaa rahataloudellinen päätöksenteko ja myös merkittäviä säätely tehtäviä. Pohjautuu ideaan, että korkotason asettamisella ei pitäisi olla vaikutusta lyhytaikaisiin ääni kysymyksiin. Kasvava konsensus, että keskuspankkien päätösten tulisi pohjautua objektiivisesti talousasiantuntijoiden asiantuntijuuteen ja analyysiin.

63
Q

Asiantuntijuus tuomioistuimissa

A

Lainsäätäjät tekevät lait, tuomioistuimet määrittelevät miten näiden lakien mukaan tulisi toimia -> esim jos laki epäselvä tai liian geneerinen tai kun eri lait ovat toisiaan vastaan.

Tuomioistuimien vallan kasvu, lakimääräysten laajennusten ja tarkentamisen seurauksena= -> esim. kansainvälisten tuomioistuimien roolin kasvu.

64
Q

Parlamentaariset tutkimus yksiköt

A

tehtävänä tukea parlamenttein kykyä tehdä asiantuntevia päätöksiä ja vahvistaa lainsäätäjien asemaa suhteessa vähentämällä johtajien osaamisen etua asiantuntijuuden ja alayyttisen kyvykkyyden termeissä

65
Q

Valtion neuvonantaja järjestelmät

A
66
Q

Ulkoiset tiedon antajat

A
67
Q

Asiantuntijoistuneet poliitikot

A

Korkeasti koulutettujen poliitikkojen määrä vahvasti kasvussa monessa nyky-demokratiassa. -> esim kriisitilanteet saavat ihmisiä äänestämään asiantuntijoita päättäjätehtäviin (esim korre)

68
Q

Asiantuntijuus demokratiassa

A

Demokratia käsitykset

Proseduraalinen standardi = arvioi legitimiteettiä kansalaisten tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen päätöksen tekoon

Tulos-orientoitunut standardi, välineellinen = arvioi

Instrumentaalinen näkemys

Demokratian episteeminen teoria

69
Q

Demokratian episteeminen kritiikki

A

Plato

Jason Brennan = kansalaiset ovat rationaalisesti ignorantteja -> valitsevat olevansa ignorantteja antaen taakan jonka tietämys tuo äänestyksessä.

Brennanin mukaan tulisi olla “testi”, jonka mukaan määritellään kuka saa äänestää.

Vastalause Brennanille -> liioittelee kansalaisten tietämättömyyttä

Demokratian decentering

Demokratian episteeminen kritiikki -> 1. on joitain standardeja, jotka ovat itsenäisiä demokraattisista prosesseista, joiden mukaan poliittiset päätökset voivat olla hyviä tai huonoja 2. on joitain ihmisiä, jotka ovat tietoisia näistä standardeista, ja tietävät miten ottaa ne huomioon paremmin

70
Q

Vain toimenpiteitä?

A

Se mikä tekee demokratiasta paremman hallinnon muodon kuin muut on se että prosessit/ toimenpiteet kunnioittavat ja pitää kansalaisia tasavertaisina

Huono päätös voi olla yhtä legitiimit kuin hyvä päätös jos prosessi on oikeudenmukainen

Proseduralismin ongelmia =

  1. Ilman oletusta, että on huonompia ja parempia demokraattisia valintoja miksi väitellä erimielisyyksistä?
  2. prosedualisti edellyttää yhtäläisen huolenpidon ja kunnioituksen periaatetta, joka itse asiassa asettaa rajoituksia sille, mitkä tulokset ovat hyväksyttäviä
  3. proseduralistit välttävät asiantuntijuuden faktaa

Jos ei ole mahdollista tehdä kognitiivisista eriarvoisuudesta yhteensopivaademokraaattisen tasa-arvon periaatteiden kanssa, silloin demokratia ei vaikuta mahdolliseta hallinnon muodolta.

71
Q

Platon kääntäminen ylösalaisin: demokratian episteemiset ulottuvuudet

A

Enemmistä äänestyksellä on episteemistä meriittiä.

Juryn teoreema -> demokraattinen äänestys - yksi ihminen yksi ääni - on episteemisiä piirteitä. Tarkemmin kun kysymyksellä on yksi oikea ja yksi väärä vastaus on todennäköisempää, että enemmistö äänestää oikein (todennäköisyys kasvaa ryhmän koon kasvaessa)

Yleisen tahdon teoria

Deliberaation episteeminen kritiikki

72
Q

Deliberatiivinen demokratia ja sen tyytymättömyydet

A

Poliittisilla kysymyksillä on usein monimutkaisempi vastaus kuin kyllä tai ei, jonka takia juryn teoreema ei ole aina oikeassa, vaikka se on matemaattisesti otdistettu toimivaksi.

Julkinen deliberaatio parantaa enemmistön päätöksiä hankkimalla ja levittämällätarpeellista tietoa, korostamalla relevantteja näkökulmia poliittisista ongelmista

Julkisella deliberaatiolla voi olla tapana kannattaa puolueettomattuu = tekopyhyyden sivistämä voima

Skeptikot argumntoivat = ihmiset eivät ole aina halukkaita kuulemaan toista puolta asioista, demokraattiset diskurssit tuottavat mielipiteitä, jotka sivuuttavat parhaat saatavilla olevat tieteelliset kurit

Fundamentaalinen demokraatinen huoli on että asiantuntijoistuminen uhkaa demokratiaa erottamalla kansalaiset deliberaation prosessesita.

73
Q

Deliberaatio ja osallistuminen

A

Kaikki deliberaatio ei ole deomkraattista -> keskustelut voivat olla eksklusiivisia ja vain harvalle

Keskustelut, joissa laaja osallistuminen ei aina takaa deliberatiivista laatua -> esim somessa käydyt keskustelut

Deliberaation laatu takaa parhaat mahdolliset lopputulokset

Julkisuus voi laskea deliberaation laatua

Deliberattivinen demokratia voi muuttua epistokratiaksi JOS deliberaation episteemisiä ulottuvuuksia korostetaan osallistumisen funktion kustannuksella

Deliberaatio ja osallistuminen ovat kumpikin erottamattomia ja tärkeitä lähteitä demokratian legitimiteetille.

74
Q

Demokratia tai epistokratia?

A

Moninaisuus voittaa kyvyn teoreema -> tiettyjen edellytysten alaisuudessa kognitiivisesti moninainen ryhmä voi olla parempia ongelmanratkaisijoita, kuin vähemmän moninainen ryhmä -> suuremmat ryhmät yleensä moninaisempia

75
Q

“sokea kunnioitus” ja asiantuntijuuden fakta

A

Täysin episteemiset argumentit voivat johtaa epistokratiaan.

Kansalaisten kuulu nähdä itsensä lakien “kirjalijoina” joita heidän kuuluu noudattaa.

Ilman demokraattista deliberaatiota kansalaiset eivät pysty “tasa-arvoisesti omaamaan ja identifioimaan instituutioiden, lakien ja käytäntöjen kanssa joiden he ovat aineena”

76
Q

Ketkä ovat “oikeat” asiantuntijat (e-huoli)

A

noviisi/asiantuntija
noviisi/ 2 asiantuntija ongelma -> kun asinatuntijat ovat erimieltä kehen uskoa?

Kuinka paljon argumentoitinti taidot voivat vaikuttaa legitimiteettiin

Maallikon voi olla vaikea arvioida asiantuntijoiden tuottamaan tietoa ilman pohjustusta tiedolle -> jos asiantuntijat eri mieltä voi olla vaikea tunnistaa millä puolella olla

77
Q

Ei ole moraalisia asiantuntijoita (e-huoli)

A

asiantuntijoiden neuvot sisältävät teknisten huolien lisäksi myös normatiivta tuomintaa

78
Q

Asiantuntijuuden käyttö vaatii tieteellistä konsensusta ja sosiaalista vakautta (e-huoli)

A
79
Q

Asiantuntijat tekevät kognitiivisia virheitä (e-huoli)

A

Asiantuntijat tekevätä virheitä.

Siili = tietää yhden ison asian
kettu = tietää paljon pieniä asiota

80
Q

Asiantuntijat ovat yksisilmäisiä (ehuoli)

A

Asiantuntijoilla on tapana katsoa asioita oman akateemisen linssin kautta

esim BLM 2020
epidemologit -> massa tartunta tilaisuus
yhteiskuntatieteilijät -> yhteiskunnallinen ilmiö mielen osoitus

81
Q

Asiantuntijoilla on henkilökohtaisia intressejä (ehuoli)

A

asintuntijat voivat olla enenmmän tai vähemmän puolueellisia omien intressijensä varjossa.

82
Q

Asiantuntijat ovat ideologisesti puolueellisia (ehuoli)

A

asiantuntijoiden omat poliittiset mieliepiteet ja ideologiat voivat värittää heidä neuvojaan

akateemikot rsimerkiksi enemmän vasemmalle taipuvia poliittiisssa kysymyksissä

83
Q

Asiantuntijat eivät puhu totta valtaan (ehuoli)

A

asiantuntiat idetifioivat sosiaalisen “vallan elitiin kanssa”

eliitti asema saattaa kehystää heidän itsenäisyyttään.

Akateemikoilla ja asiantuntijoilla on usein samanlainen sosiaalinen tausta kuin poliitikoilla ja toimitusjohtajilla yms.

Korkeampi koulutus -> joka asettaa heidät erilleen enemmistöstä

Poliitikot käyttävät usein asiantuntijuutta symbolisesti näyttääkseen että heidän päätöksen teko n tietopohjaista

84
Q

Asiantuntijat ovat huonoja kommunikoimaan tietämystään (ehuoli)

A

asintuntijoilla on tapana kirjoittaa tekstejään niin että vain muut asiantuntijat ovat tarpeeksi kyvykkäitä ymmrtämään ne -> huonojoa kommunikoimaan tietoon muille

akateemiset artikkelit julkaistaan usein myös englnnin kielellä

85
Q

Asiantuntijoilla on huono poliittinen tuomintakyky (ehuoli)

A

näkevät usein poliittiset kysymykset faktan ja logiigan kysymyksinä

86
Q

Asiantuntijoiden valta on ristiriidassa demokraattisen itsehallinnon kanssa (d-huoli)

A
87
Q

Viisaus lepää monessa ei harvassa tietävässä (d-huoli)

A
88
Q

Asiantuntijuus antaa liikaa valtaa valitsemattomille (d-huoli)

A
89
Q

Asiantuntijoistuminen vahingoittaa julkista deliberaatiota (d-huoli)

A
90
Q

Asiantuntijoistuminen heikentää poliittista neuvottelua sosiaalistan intressejen parissa (d-huoli)

A
91
Q

Asiantuntijoistuminen johtaa poliittiseen syrjäytymiseen (d-huoli)

A
92
Q

Asiantuntijat eivät kunnioita tavallisia kansalaisia (d-huoli)

A
93
Q

Asiantuntijoilla ei ole omaa panosta pelissä (d-huoli)

A
94
Q

Asiantuntijoistuminen johtaa depolitisaatioon (d-huoli)

A
95
Q

Asiantuntijat ovat suojautuneet eliittien kierrolta (d-huoli)

A
96
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - JOHDANTO

A
97
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - MONIKANSALLINEN GLOBAALI HALLLINTO

A
98
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - EPISTEEMISET YHTEISÖT SILLOIN JA TÄNÄÄN

A
  1. Konseptin syntyminen
  2. Konseptin kehittyminen
  3. Konseptin kritiikki
99
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - EPISTEEMISTEN YHTEISÖJEN UUDELLEEN AJATTELU

A
  1. Vaihteleva sisäinen koheesio ja ammattimaisuuden tärkeys
  2. Epävarmuus
  3. Episteemisten yhteisöjen ja hallitusten välinen suhde
  4. Tieteellisestä tiedosta eteenpäin liikkuminen
100
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - vaihteleva sisäinen koheesio ja ammattimaisuuden tärkeys

A
101
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - epävarmuus

A
102
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - episteemisten yhteisöjen ja hallitusten välinen suhde

A
103
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - liikkuminen tieteellisestä tiedosta eteenpäin

A
104
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konseptin syntyminen

A
105
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konseptin kehittyminen

A
106
Q

Episteemiset yhteisöjen uudelleen ajattelu 20 vuotta myöhemmin - konpsetin kritiikki

A
107
Q

Uskottavuuden hierarkia - johdanto

A

Journalistit rutiinomaisesti kääntyävt asiantunijoihin tuottaakseen faktapohjaista analyysiä

uskottavuuden hierarkia selkeästi on olemassa

19 semi-strukturioitua haastattelua
42 kyselylomakkeen vastausta

108
Q

Uskottavuuden hierarkia - journalismi ja taloudellinen asiantuntijuus

A

journalsimin legitimiteetti perustuu sen kykyyn tuottaa puolueetonta ja faktapohjaista esitystä maailmasta.

journalistit eivät voi tuoda omaa ajatteluaan työhönsä -> tukeutuvat asiantuntijoihin

taloudellinen journalismi tukeutuu vahvasti pörssi orientoituihin asiantuntijoihin laiminlyöden muut lähteet.

109
Q

Uskottavuuden hierarkia - uskottavuuden hierarkia journalismissa

A
110
Q

Uskottavuuden hierarkia - data ja menetelmät

A
111
Q

uskottavuuden hierarkia - tulokset

A
112
Q

Uskottavuuden hierarkian pääpiirteet taloudellisessa asiantuntijuudessa

A
113
Q

Uskottavuuden hierarkia - kunnioutus valtion auktoriteettia ja tutkimus instituutiota kohtaan

A
114
Q

Uskottavuuden hierarkia - skeptismi pankkien asiantuntijoita kohtaan

A
115
Q

Uskottavuuden hierarkia - asiantuntijuuden ja puolesta puhumisen välillä

A
116
Q

Uskottavuuden hierarkia - yhteenveto ja keskustelu

A
117
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - johdanto

A
118
Q

Liberalistit ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - analyyttinen perspektiivi

A
119
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - covid 19 suomessa

A
120
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - terveys asiantuntijuuden konteksti

A
121
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - data ja menetelmät

A
122
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - analyysi

A
123
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - liberalistien kritiikki

A
124
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - dataratkaisijoiden kritiikki

A
125
Q

Liberalistiti ja dataratkaisijat: asiantuntijuuden uudelleen määrittely twitter väittelyissä koronaviruksesta Suomessa - keskustelu

A
126
Q

Tieteen episteemisen auktoriteetin säilyttäminen maailman politiikassa

A
127
Q

Tieteellisen vaikutusvallan luonto: kun tieto on valtaa

A

Tiede vaikuttaa hallintoon epäsuorasti ja sen valta on hauras. -> lepää Weberiläosen kunnioutuksen sosiaalisella pohjalla.

Tieteellä on valtaa, koska se johtaa käytökseen, jota ei olisi ilman sitä muodostunut.

Tiede lisää auktoriteettiaan instituutioiden kautta, koska instituutiot vahvistavat kunnioitusta tieteen informaalisille instituutioille. -> vallan institutionaaliset ja tuottavat muodot

Tieteellisiin instituutioihin luottaminen vahvistaa instituutioiden legitimiteettia ja vice versa.

Tieteeseen luottaminen on vapaaehtoista -> tieteellisen tiedon valta tai vaikutusvalta nojaa sen auktoriteettiin tai legitimiteettiin.

128
Q

Haas: Tieteellinen legitimiteetti

A

Legitimiteetti on uskomus siitä , että sääntöä tai instituutiota tulee totella.

Normatiivinen ja empiirinen legitimiteetti.

“oikeus hallita” ja “uskomus oikeudesta hallita”

Ei ole kysymys vain siitä mikä on legitiimiä vain siitä kuka on legitiimi ja kenelle

Essentialistit
Rationalistit
Konstruktivistit

129
Q

Tieteellisen legitimiteetin hyökkäykset

A
130
Q

Legitimiteetti kriteerit tieteellisen legitimiteetin puolustukseksi

A

Syöte (funktionaaliset syötteet, maine, sosiaaliset normit arvot ja periaatteet, konsenus)
Prosessi (oikeudenmukaisuus, asiantuntijoiden valinnan avoimuus, deliberatiivisen prosessin avoimuus, diskursiiviset käytännöt
Lopputulos ja sen hyväksyttävyys

131
Q

Haas: Tiede on instituutio

A

Tieteilijöille anetaan auktoriteettinen asema hyötyjen takia, joita heidän uskotaan antavan.

Tiede ja asiantuntijuus vaikuttivat moniin monikansallisiin saavutuksiin toisen maailmansodan jälkeen. Esim lapsikuolleisuuden väheneminen, elinajanodotteen nousu, kestävä ekonominen kasvu yms.

Silti tieteen auktoriteetti globaalissa hallinnossa/ maailman politiikassa on haastettu.

Tieteen vaikutusvalta ja valta on riippuvainen sen legitimiteetistä.

132
Q

Legitimiteetti kriteerien väliset jännitykset

A
133
Q

Tieteellisen legitimiteetin säilyttäminen

A
134
Q

Syötekriteerit

A
  1. Funktionaaliset syötteet
  2. Maine
  3. Sosiaaliset normit arvot ja periaatteet
  4. Konsensus
135
Q

Prosessikriteerit

A
  1. Oikeudenmukaisuus- vaihtoehtoisten näkökulmien kunnioitus
  2. Asiantuntijoiden valinnan avoimuus
  3. Deliberatiivisen prosessin avoimuus
  4. Diskursiiviset käytännöt
136
Q

Normatiivinen legitimiteetti

A

Oikeus hallita

137
Q

Empiirinen legitimiteetti

A

Usko oikeuteen hallita

138
Q

Essentialistit

A

Teoreettinen traditio, jonka mukaan legitimiteetin syöte kriteerit ovat arvostusta asiantuntijuutta kohtaan ja generatiiviset normit

139
Q

Rationalistit

A
140
Q

Konstruktivistit

A

Polvi-pääsykoe (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions